Haluan olla yksin myös lomalla

Haluan olla yksin myös lomalla

Tänään tuli eteen se braking point, kun aloin tuntea itseni ärtyisäksi ja pinna oli todella lyhyellä. Mies tuntee minut jo niin hyvin, että osasi toimia tässäkin tilanteessa juuri oikein. Rakastan perhettäni ja rakastan olla ihmisten kanssa, mutta en jaksa sitä joka päivä ja koko ajan. Joskus tulee raja vastaan ja mun raja iski vasten kasvoja tänään ja kovaa. Kun viettää perheen kanssa 24/7 ja koko ajan on joku iholla, niin väistämättä alan kaipaamaan jossain vaiheessa yksinoloa.

Viime viikkoina olen viettänyt paljon aikaa kotona neljän seinän sisällä. Päivät kotona ja illat kotona. Alkoi oikeasti tuntua siltä, että seinät kaatuvat kohta niskaan eikä huvittanut enää tehdä edes niitä arjen perusaskareita, joita normaalisti rakastan. Pää oli tyhjä eikä mikään kiinnostanut. En innostunut mistään eikä uusia ideoita putkahdellut päähän, niin kuin normaalisti. Kotona on ihanaa, mutta rajansa kaikella. Sitten lähdettin tänne Turkkiin ja mun oli heti helpompaa olla ja hengittää. Huomasin jo ensimmäisenä päivänä muutoksen itsessäni. Välillä on hyvä päästä niistä normaaliympyröistä hyvin kauas. Jonnekin missä ei tarvitse itse siivota eikä kokata. Saa vain olla ja nauttia. Tämä loma on ollut minulle hermolomaa sairaslomasta. Uskokaa tai älkää, en todellakaan pitänyt sairaslomalla olosta. Mieluummin olisin kunnossa ja töissä sekä harrastuksissa täysillä kiinni.

Loma on mennyt paljolti lapsen ehdoilla. Aamulla uimassa hänen kanssaan, lounaan jälkeen uimassa hänen kanssaan ja illalla lasten showssa hänen kanssaan. Koko ajan jompi kumpi meistä vahtii tyttöä ja puuhastelee hänen kanssaan ja sitten lennosta vaihto. Kun pyörii samojen tyyppien kanssa aamusta iltaan, niin välillä tulee fiilis, että olisi ihan kiva olla hetki yksin. Ihan vain omien ajatusten kanssa. No, tänään olin jo aamulla kuin persiille ammuttu karhu ja mies sanoikin lounaan jälkeen, että mitä jos jäisin hetkeksi yksin ja hän lähtisi tytön kanssa rantaan. Vietin 45 minuuttia ihan yksinään ja painelin sen jälkeen heidän perässään rannalle. Tytöllä oli siellä muutama suomalainen tyttö kaverina eikä hän juuri meitä kaivannut. Sain lillua itsekseni meressä ainakin puoli tuntia ja sen jälkeen toisen mokoman miehen kanssa jutellen. Ei siihen olotilan paranemiseen taas suuria tarvittu! Siihen päälle vielä reilun tunnin salitreeni ihan yksin ja olin kuin uudesti syntynyt nainen. Onneksi on mies, joka ymmärtää, että haluan olla yksin myös lomalla. Ainakin välillä.

Kaipaatko sinä omaa aikaa myös lomareissuilla?

Edellinen postaus: Viikon 35 ruokapäiväkirja – neljä kertaa päivässä

♥ SEURAA MINUA ♥

Palasia arjestani Instagramissa // Youtubessa // Facebookissa.

Snapchat: jonnamusakka

Viikon 35 ruokapäiväkirja – neljä kertaa päivässä

*Sisältää mainoslinkkejä

viikon 35 ruokapäiväkirja

Hola, tässäpä olisi teille ihmeteltäväksi viikon 35 ruokapäiväkirja. Tämä ruokapäiväkirja tulee vähän myöhässä, kun en ole voinut nyt niin aktiivisesti kirjoitella. Parempi kai se on myöhään kuin ei milloinkaan 😉 Viikon 35 olin kokonaan sairaslomalla käden takia. Maanantaina kävin lääkärissä ja sen jälkeen yhden tunnin mittaisen koulutuksen työpaikalla, jonka olisin joka tapauksessa joskus joutunut suorittamaan. Saimpahan pois alta. Viikon aikana kävin kaksi kertaa treenaamassa, molemmilla kerroilla jalkoja, kun en uskaltanut muutakaan tehdä. Lisäksi kävin pari kertaa kävelemässä pidemmän lenkin. Jostain syystä en saa itsestäni irti juoksua, vaikka kuinka siitä haaveilen. Nyt olen tosin jo saanut luvan treenata, kunhan teen sen ranne hyvin tuettuna ja kevyemmällä vastuksella kuin normaalisti. Silti haaveilen, että oppisin jonain kauniina päivänä juoksemaan…Se on se minun ikuisuusprojektini! Ehkä pitäisi vaan alkaa noudattamaan jotain juoksuohjelmaa ja katsoa mitä siitä tulee?

No, pidemmittä jaaritteluitta viikon 35 ruokapäiväkirja olkaapa hyvä!

MAANANTAI

viikon 35 ruokapäiväkirja

8.00 kauraleipää hummuksella, salaatilla ja kurkulla, soijarahkaa marjoilla ja maapähkinävoilla + teetä

12.30 Picnicin härkispatonki ja avocado-matchasmoothie

15.00 teetä, pari pala suklaata, omena, pari porkkanaa ja hummusta

18.30 pastaa, texmex-härkistä ja lehtikaalia, kurkkua, porkkanaa, kevätsipulia, säilykepersikkaa, hummusta ja hapankaalia

21.30 soijajogurttia ja hedelmäsalaattia (säilyke)

TIISTAI

viikon 35 ruokapäiväkirja

8.00 Lidlin kauraleipää hummuksella, salaatilla ja kurkulla, soijajogurttia hedelmäsalaatilla ja teetä

12.15 lämpimiä voileipiä, joiden päällä påmackania, edellisen päivän härkistä ja vegejuustoa (söin näitä 4…)

15.00 banaani ja protsku

lämpöpussihoito

18.15 puuroa, jossa marjoja ja maapähkinävoita

21.20 banaani, porkkanaa ja hummusta

KESKIVIIKKO

viikon 35 ruokapäiväkirja

8.15 ruisleipää påmackanilla, salaatilla ja tomaatilla, soijarahkaa marjoilla ja maapähkinävoilla, Froosh smoothie (Matsmartilta tilattu) ja teetä

12.30 Saarioisen vegepizza ja tomaatteja

15.00 teetä ja puoli kourallista pähkinöitä

17.15 banaani tytön futisharkoissa

19.00 Subin 30 cm:n vegepatonki

TORSTAI

viikon 35 ruokapäiväkirja

8.00 ruisleipää påmackanilla, salaatilla ja kurkulla, Alpron jogurttia mustaviinimarjoilla, tyrneillä ja maahkinävoilla + teetä

12.15 riisiä, kikherne-currya, hummusta, salaattia, lehtikaalia, porkkanaa ja tomaattia

jälkkäriksi Alpron suklaavanukas

16.30 Lidlin kaurasydän hummuksella ja avocadolla, Elovenan välipalakeksi ja teetä

20.15 mysliä marjoilla, kauramaidolla ja maapähkinävoilla

PERJANTAI

viikon 35 ruokapäiväkirja

8.15 kauraleipää hummuksella ja avocadolla, Alpron jogurttia ja mustikka”rahkaa” karviaisilla, tyrneillä ja maapähkinävoilla + teetä

treeni salilla

treenin jälkeen protsku + vegaaninen välipalapatukka

13.00 pastaa ja soijarouhekastiketta + vihanneksia

16.30 kauraleipää hummuksella salaatilla ja paprikalla, Elovenan välipalakeksi + teetä

20.30 puuroa päärynällä, tyrneillä, hampunsiemenillä ja maapähkinävoilla

LAUANTAI

viikon 35 ruokapäiväkirja

8.00 perunalimppua påmackanilla, salaatilla ja kurkulla, mysliä tyrneillä, kauramaidolla ja maapähkinävoilla + teetä

11.15 Elovenan välipalakeksi ja banaani Lintsillä

13.30 Lintsin American dinerissa vegaaninen sandwich (oli muuten hyvää!)

17.00 puuroa marjoilla, vegeprotskulla ja maapähkinävoilla

20.00 smoothie bowl, jossa jäinen banaani ja punaviinimarjoja, kookosmaitoa ja protskua. Päällä maapähkinävoita, granolaa ja tyrnejä

illan aikana muutama pala vegaanista suklaata ja lakuja

SUNNUNTAI

viikon 35 ruokapäiväkirja

9.30 perunalimppua hummuksella ja vihanneksilla, Alpron jogurttia punaviinimarjoilla ja maapähkinävoilla + teetä

13.00 anoppilassa täytettyjä paprikoita ja salaattia

16.00 teetä ja pari Oreo-keksiä

salitreeni

treenin aikana osmolite + bcaa ja treenin jälkeen palkkari

21.00 kaksi täytettyä paprikaa ja kaksi perunalimppusiivua kikherne-currylla

Kun ei ole säännöllistä arkea pyöritettävänä, neljä ruokailukertaa päivässä on mulle aika passeli. Toki joinain päivinä tulee enemmän ja joinain vähemmänkin, mutta keskimäärin neljä on aika hyvä. Luulen, että syön tällä hetkellä liian vähän proteiinia ja liikaa hiilaria tähän aktiivisuuden määrään nähden mitä nyt on ollut useamman viikon. Kunhan lomat on lusittu, niin aion tehdä asiasta vähän tarkempaa ja järkevämpää suunnitelmaa. Nyt mun syömiset on vähän sinne päin ja kunnon ruokaa ei välttämättä tule syötyä päivän aikana ollenkaan. Olin tällä viikolla vähän huono tekemään ruokaa. Annoin nälän kasvaa aina liian suureksi ja tyydyin puuroon, kun en muutakaan jaksanut kokata. Tähän asiaanhan ei auta muu kuin suunnitelmallisuus!

Nyt me lähdetään hotellin valmiiseen illallisbuffaan, joten adios!

Miltäs viikon 35 ruokapäiväkirja näyttää?

Ps. Tässä vielä mun eilen julkaisema video youtuben puolelle. Kanavan voit tilata ja katsella muita videoita täällä.

Edellinen postaus: Mitä haluaisit lukea jatkossa blogista?

♥ SEURAA MINUA ♥

Palasia arjestani Instagramissa // Youtubessa // Facebookissa.

Snapchat: jonnamusakka

Mitä haluaisit lukea jatkossa blogista?

*Sisältää mainoslinkkejä

Mitä haluaisit lukea jatkossa blogista?
Don’t you wish your girlfriend could squat like me? Paita täältä.

Olettekin varmasti jo kuulleet, että Fitfashion lopettaa ja osa bloggaajista siirtyy Terve.fi -sivustolle ja osaa jatkaa muualla tai lopettaa kokonaan. Minä sain kutsun jatkaa Terve.fi:ssä, joten marraskuussa jatketaan hommaa uusin kujein! Olen ollut Fitfashionilla mukana alusta asti, joten taas ollaan jännän äärellä ja joutuu opettelemaan uusia asioita ja käytäntöjä. Kun kuulin asiasta, mietin että jatkaisinko enää bloggaamista, jos lähtö olisi tullut? Todennäköisesti olisin jatkanut jossain osoitteessa tai sitten olisin siirtynyt kokonaan tubettamisen maailmaan. Ei, en minä bloggaamista vielä pysty lopettamaan. Vaikka nyt on ollut muutaman viikon jakso, jolloin en ole voinut teille juurikaan kirjoitella tuon käden mokoman takia, niin kaipaan kirjoittamista. En ole maailman lahjakkain kirjoittaja ja teksteistäni löytyy varmasti monia ärsyttävää puhekielisyyttä sekä kirjoitusvirheitä, mutta rakastan siitä huolimatta kirjoittamista. Jos minulla olisi elämässäni enemmän aikaa, lähtisin opiskelemaan kirjoittamista ja valokuvaamista enemmän. Itseään täytyy kehittää koko ajan jollain tavoin, niin ehkäpä noissa voisi ollakin ideaa…?

Olen kovasti pohdiskellut mihin suuntaan haluan blogia viedä ja siinä tarvitse teidän apuanne. Uskon, että siellä ruudun toisella puolella on varsin samanhenkisiä ihmisiä kuin minäkin ja haluaisinkin kuulla mitä te tahtoisitte lukea blogista jatkossa? Olen aina mieltänyt, että blogin skene on elämä ja hyvinvointi laajalla skaalalla. Pienemmissä kategorioissa kulkee urheilu, ruoka, perhe ja arki. Näiden alakategorioissa salilla treenaaminen, säästeliäs elämäntapa, raha ja koti. Eli kaikkea on! Mutta pitäisikö panostaa johonkin asiaan yli muiden tai jättää jotain kokonaan pois?

Kiinnostaako teitä:

  • treenaaminen: minkälaiset asiat siinä? Konkreettiset salipostaukset, liikevinkit, lihashuolto, mikä?
  • ruoka: ruokaohjeet, erilaiset ruokatestaukset, ylipäänsä ruoka-aiheiset jutut?
  • perhe ja arki: diy-jutut, käsityöt, kodin laittaminen, nuukailu, kodinjärjestäminen, talous?
  • mielipiteet ajankohtaisista asioista?
  • jokin aivan muu, mikä?

Blogi elää kirjoittajansa mukaan ja kauas ollaan tultu niistä ajoista, kun tämä toimi minulle pelkkänä treenipäiväkirjana. Niitäkin on toki silloin tällöin kiva tehdä, mutta yleisesti ottaen sellaiset eivät ole kovinkaan luettuja. Toisaalta, en ole koskaan miettinyt mikä kerää paljon klikkejä ja mikä ei. Kirjoitan aina fiiliksen mukaan niistä asioista, jotka kulloinkin ovat mielen päällä. En ole koskaan osannut kirjoittaa postauksia varastoon tai ottaa kuvia ihan randomisti postauksia varten. Ehkä pitäisi opetella, jos mielin blogin vielä menestyvän. En ole koskaan tällä blogilla tavoitellut mitään Suomen suosituin -titteliä tai valtavia rahasummia, koska mun aika ja rahkeet eivät riitä sellaiseen päivätyön ja kaiken muun ohella. Jostain on aina karsittava. Blogin tyyli siis tuskin tulee jatkossa mihinkään muuttumaan, koska pidän tästä juuri tällaisena, mutta aiheisiin kaipaan teidän toiveitanne 🙂 Kirjoitan blogia pääasiassa itseäni varten, mutta myös teitä varten. Toivon, että täältä edes joku saisi joskus inspiraatiota omaan tekemiseen ja tunnen onnistuneeni siinä hyvin teidän kommenttienne ja viestienne perusteella!

Pistäkäähän siis kommenttiboksi laulamaan, jos haluatte jatkossa vaikuttaa blogin linjaan ja aihealueisiin: Mitä haluaisit lukea jatkossa blogista?! 

Ps. Terveiset täältä Turkista!!

Edellinen postaus: Hävikkiviikko on taas täällä!

♥ SEURAA MINUA ♥

Palasia arjestani Instagramissa // Youtubessa // Facebookissa.

Snapchat: jonnamusakka

Hävikkiviikko on taas täällä!

*Sisältää mainoslinkkejä

hävikkiviikko

Valtakunnallista hävikkiviikkoa vietetään tällä viikolla eli 10.-16.9.2018. Tiesittekö, että Suomessa 10-15% tuotetusta ruuasta eli noin 450 miljoonaa kiloa menee hukkaan. Vuosittain jokainen suomalainen heittää ruokaa roskiin noin 24 kiloa (lähde). Kuulostaa todella hurjalta määrältä ja kun kääntää määrän vielä rahaksi, niin puhutaan todella suurista summista! Ruokahävikkiä syntyy niin kaupoissa, ravintoloissa kuin kotitalouksissakin. Hävikkiviikko on todella hyvä keino herätellä ihmisiä pohtimaan omia kulutustottumuksiaan sekä asennettaan ruokaa kohtaan. Ostetaanko ruokaa aina liikaa ja meneekö osa joka kerta roskiin? Vai rakastaako ruokaa niin paljon, että on halukas oppimaan käyttämään sen kaiken tavalla tai toisella? Keinoja ruokahävikin vähentämiseen on monia!

Minulle kierrättäminen ja ruokahävikin vähentäminen ovat todella lähellä sydäntä, joten olen pikkuhiljaa luonut omat rutiinit niitä ajatellen. Tänä päivänä meillä kierrätetään lähes kaikki ja sekajätettä syntyy koko ajan vähemmän ja vähemmän. Aloitin kierrättämisen vähitellen ja samaa systeemiä olen käyttänyt myös ruokahävikin pienentämiseen: yksi asia kerrallaan haltuun.

hävikkiviikko

hävikkiviikko

hävikkiviikko

  • Kerran viikossa käydään läpi pakastin, jääkaappi ja kuiva-aineet. Mitä niistä saisi aikaiseksi? Kauppalistan teossa olen vieläkin todella huono, mutta nykyään pärjään ilman sitäkin jo mainiosti. Jo olemassa olevien raaka-aineiden pohjalta etsin uusia kokeiltavia reseptejä tai kehittelen omia.
  • Siirrän jääkaapissa kaikki pian vanhenevat asiat etualalle, jotta ne tulee käytettyä nopeasti. Kuiva-aine kaapeissa siirrän vajaat purnukat etummaiseksi ja kehittelen aterioita niiden ympärille. Rakastan sitä, että saan viskata tyhjentyneen purkin kierrätykseen!
  • En usko sokeasti parasta ennen -merkintöihin, vaan tarkastelen, haistelen ja maistelen ruoka-aineita. Samaa tyyliä käytän myös viimeinen käyttöpäivä -tuotteiden kanssa. En syö enää lihaa enkä kalaa, mutta valmistan niistä ruokaa tyttärelleni ja näiden raaka-aineiden kanssa olen tarkka.
  • En osta enää kastikkeita tai muita ruoka-aineita, jos niitä tarvitaan reseptiin vain pieni määrä. Mietin voisinko korvata kyseisen aineksen jollakin muulla? Pyrin ostamaan vain asioita, joille on oikeasti usein käyttöä.
  • Suosin kaupassa alelappuja. Kukkaro kiittää eikä ruokahävikkiä synny näin kauppiaalle! En silti osta alennuksellakaan asioita vain sen takia, että ne ovat halpoja. Tässäkin asiassa mietin tarvitsenko sitä alelapullista asiaa oikeasti? Tuleeko se käytettyä vai haluanko ostaa sen vain sen takia, että saan sen halvalla?
  • Pyrin tekemään usein hävikkiruokia, joihin saan upotettua jos jonkinlaisia kaapin jämiä. Erilaiset laatikot ja sosekeitot ovat mitä parhainta hävikkiruokaa! Rakasta myös kaikenlaisia bowleja sekä ”pannuja” joihin uppoaa niin nahistuneet vihannekset, riisipussin jämät kuin viimeistä käyttöpäivää lähenevät proteiinin lähteet. Minusta on ihanaa, että lautaselle on sen kymmentä eri sorttista asiaa!
  • Pakastaminen on ruokahävikin vähentämisessä suuri apu. Jos teen isompia satseja ruokaa, laitan osan saman tien pakkaseen. Päivämäärä vain päälle, niin tiedän milloin ruoka täytyy viimeistään käyttää pakkasesta. Muistathan ettei ruoka säily pakkasessakaan ikuisuuksia! Myös kasviksia ja hedelmiä voi pakastaa hyvällä omalla tunnolla ja heitellä niitä pakkasesta vaikkapa smoothiehin.
  • Erilaiset smoothiet ja itse puristetut mehut ovat hyvä tapa käyttää nahistuneita hedelmiä ja vihanneksia.
  • Jos sinulla on lapsia, muista ilmoittaa päiväkotiin tai kouluun, jos lapsesi on sairas tai pitää vapaata. Näin ruuan määrät voidaan arvioida uudestaan eikä hävikkiä synny.
  • Jos vierailet usein lounasbuffeteissa, ota ruokaa vain sen verran kuin jaksat syödä!
  • Tilaa ruoka-aineita hävikkiruokakaupoista! Olen aivan rakastunut Matsmartiin sekä Fiksuruokaan. Tällä hetkellä olen tilannut enemmän Matsmartista, koska sen valikoima on sopinut minun tarpeisiini paremmin. Tänään juuri hain kotiin yhden Matsmartin paketin…
  • Joko sinun paikkakunnallasi on hävikkiruokarinki facebookissa? Jos ei, niin suosittelen perustamaan! Hävikkiruokaringin sisällä ihmiset voivat ilmoitella tarjolla olevista ruuista, joita eivät itse saa käytettyä. Ehkä olet leiponut ison kakun etkä saa sitä yksin syötyä? Tai ehkä olet lähdössä matkalle ja sinulla on iso vuoallinen makaronilaatikkoa jäljellä? Meidän seudulla ei ole vielä hävikkiruokarinkiä, mutta mietin josko perustaisin sellaisen…
  • Jäikö jotain sanomatta? Kerro kommenttiboksissa omat vinkkisi!

Minulla pistää suunnattoman paljon välillä vihaksi, kun näen miten paljon ihmiset heittävät hyvää ja syömäkelpoista ruokaa roskiin. Meillä on lapsellekin opetettu pienestä pitäen, että se mitä otetaan myös syödään. Mieluummin pieniä annoksia useampia kuin yhtä suurta, jota ei jaksa syödä. Rinnastan itse aina ruuan roskiin heittämisen suoraan rahaan ja jos kaikki ymmärtäisivät tämän, saisimme varmasti ruokahävikkiä pienemmäksi. En todellakaan ole itsekään täydellinen tässä asiassa ja lipsahduksia sattuu itse kullekin, mutta se riittää kun kiinnittää asiaan huomiota ja opettelee pikku hiljaa! Vai mitä olette mieltä asiasta? Onko ruokahävikin vähentäminen lähellä sinunkin sydäntäsi?

hävikkiviikko

hävikkiviikko

Hyödyllisiä sivuja tsekattavaksi:

  • Marttojen Ekokokki (ja muutenkin koko Martat -sivusto!)
  • Saa syödä! –verkkopalvelu (syötä reseptihakuun raaka-aineita, joita sinulla on kaapissa ja saat hyviä reseptejä niihin pohjautuen)
  • Hävikkiviikko (tärkeää tietoa ruokahävikistä täältä)
  • Tarjottavaa tähteistä (Yhteishyvän ja Marttojen vinkkejä hävikkiruokaan täältä)
  • Asiaa ruokaringeistä täällä

Edellinen postaus: Vähän iloa murheiden keskelle

♥ SEURAA MINUA ♥

Palasia arjestani Instagramissa // Youtubessa // Facebookissa.

Snapchat: jonnamusakka

Vähän iloa murheiden keskelle

Vähän iloa murheiden keskelle

Nyt alkaa näyttää siltä, että tunnelin päässä on jälleen valoa näkyvissä. Aikamoista matalalentoa tässä on eletty jo viisi viikkoa. Kävin tällä viikolla parina päivänä töissä eikä käsi kestänyt sitä ollenkaan. Se vähä mitä sain sitä jo parannettua, tuhoutui parissa päivässä. Pääsinkin jo torstaina magneettikuvaan ja perjantaina sain diagnoosin. Positiivista oli se, ettei epäiltyä kulumaa löytynyt kolmiorustosta. Yksi luu on mulla kädessä pidempi kuin normaalisti ja se ilmeisesti hankaa muihin käden rakenteisiin ja on aiheuttanut ranteeseen ison tulehduksen. Lisäksi siellä näkyi kolme gangliota eli sellaista nestepalleroa. Nyt vain seuraillaan tilannetta ja annetaan sille edelleen lepoa. Saan treenata kevyesti kunhan tuen ranteen hyvin. Lokakuussa kädelle on annettavaa lisää kuormitusta ja jos se ei sitä kestä, laitetaan kortisonia. Jos oireilu jatkuu senkin jälkeen, on edessä todennäköisesti leikkaus, jossa luuta lyhennetään. Toivotaan ettei siihen tarvitsisi mennä! On kuitenkin helpottavaa tietää missä mennään ja että siellä ei mikään ole rikki.

Vähän iloa murheiden keskelle

Vähän iloa murheiden keskelle

Pari treeniä olen tällä viikolla käynyt tekemässä ja se jos mikä on piristänyt mieltä! Fiilis on ihan erilainen, kun pääsee edes hetkeksi kotoa pois ja vähän hikoilemaan. Olen treenannut nyt Eevskun Strong woman pro ohjelmalla (joka on enää tänään myynnissä btw!) ja tykkään siitä aivan hitokseen paljon. Vähän olen joutunut soveltamaan käden takia, mutta tykkään ohjelman liikkeistä, vaihtelevuudesta sekä progressiosta. Myös lämmittelyihin, tominnalliseen treeniin ja lihashuoltoon on panostettu kunnolla. Tykkään! Turhan pitkään treenasin vähän sinne päin ja ilman selkeää progressiota, joten motivaatio tällä hetkellä on täysi kymppi.

Eilen juhlittiin kaverin neljäkymppisiä ja oli ihanaa päästä ulos ja tuulettumaan. Sain laittautua (miehen mielestä aivan liian pitkään), ottaa vähän skumppaa ja nauttia hyvästä seurasta. Luikautettiin Wallisissa päivänsankarille Aikuinen nainen, oltiin ja höpöteltiin. Bongattiin julkkiksia ja joku vanhempi nainen haukkui meidät pissiksiksi 😀 Pitihän tämäkin päivä nähdä! No, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Olin jo puoli kahden aikaan kotona, joten sain siihen lisäksi vielä hyvät yöunet. Tänään vietettiin kolme tuntia tytön eskarikaverin synttäreillä ja oli ehkä hauskimmat lasten synttärit aikoihin. Synttärit pidettiin erään koulun jumppasalissa ja siinä lasten temmellystä katsoessa tuli ihan omat kouluajat ja jumppatunnit mieleen. Muksut tykkäsivät tosi paljon eikä meidän aikuistenkaan todellakaan tarvinnut tumput suorina istua. Koko ajan piti olla antamassa vauhtia renkaissa tai valvomassa köysissä kiipeilyä.

Vähän iloa murheiden keskelle

Vähän iloa murheiden keskelle

Nyt huomaan, että mieliala alkaa tosissa nousta, kun ymmärsin että ei tämä kipu loppuelämän juttu ole. Tämä menee ohi tavalla tai toisella. Jos ei ajan kanssa niin sitten operaation myötä. En aio niitä asioita miettiä nyt ollenkaan, sillä mulla alkaa torstaina loma ja me lähdetään silloin Turkkiin samaan paikkaan kuin viimekin vuonna. Tiedossa siis lämpöä ja köllöttelyä viikon verran!

Onko teillä reissuja suunnitelmissa vielä tälle vuodelle?

Joko olet katsonut uusimman videoni?? Tuttuun tapaan kanavan pääset tilaamaan täältä ja samalla voit katsella aiempia videoitani 🙂

Edellinen postaus: Suosikkiresepti: Kikherneet appelsiinikastikkeessa

♥ SEURAA MINUA ♥

Palasia arjestani Instagramissa // Youtubessa // Facebookissa.

Snapchat: jonnamusakka

Suosikkiresepti: kikherneet appelsiinikastikkeessa

kikherneet appelsiinikastikkeessa

Mun tämän hetken suosikkiraaka-aine on kikherneet ja olen tehnyt kikherneille nyt erilaisia kastikkeita. Appelsiinikastike kuulostaa vähintäänkin epäilyttävältä, mutta maistuu mielettömän hyvältä! Bongasin tämän tyyppisen reseptin instasta, mutta tapani mukaan muokkasin siitä omanlaisen. En tiedä miten en ole aikaisemmin eksynyt kikherneiden maailmaan? Ehkä sen vuoksi, että kun söin lihaa, niin kasvieräiset proteiinit eivät juurikaan kiinnostaneet. Nyt vähän harmittaa, sillä olen missannut monet ihanat makuelämykset vain oman kapeakatseisuuteni vuoksi.

Kastike valmistuu helposti eikä siihen tule mitään kummallisia raaka-aineita. Tai no miten itse kukin kummallisen määrittelee. Joillekin kummallista voi olla jo kikherneet ja soijakastikekin. Meiltä ainekset soosin tekoon löytyi omasta kaapista, joten edes kauppaan ei tarvinnut tämän vuoksi lähteä! Kikherneiden kaveriksi voi keittää vaikkapa riisiä ja tehdä uunikasviksia, niin kuin minä tein 🙂 Siihen kun vielä lisää ison nökäreen hummusta, niin ei voi mennä metsään!

Kikherneet appelsiinikastikkeessa

  • 1 tlk kikherneitä (käytin GoGreenia) huuhdeltuna ja valutettua
  • 1 pieni sipuli silputtuna
  • 1 valkosipulin kynsi silputtuna
  • öljyä paistamiseen
  • punainen paprika lohkottuna
  • puolikkaan parsakaalin nuput
  • puolikas kesäkurpitsa
  • 1/2 appelsiinin mehu
  • 1 rkl soijakastiketta
  • 1 tl vaahterasiirappia
  • 2 rkl vettä
  • 1/2 tl maissijauhoja
  • mausteeksi suolaa, paprikajauhetta, mustapippuria

Valmista ensimmäisenä uunikasvikset. Laita pilkotut kasvikset uunipellille ja mausta suolalla. Paista uunissa 200 asteessa noin 15 minuuttia.

Kasvisten paahtuessa uunissa, valmista ensin kastike. Yhdistä kulhossa appelsiinimehu, soijakastike ja vaahterasiirappi. Sekoita tasaiseksi ja nosta sivuun odottamaan.

Kuullota sipulit pehmeiksi öljyssä pannulla. Lisää kikherneet ja appelsiinikastike pannulla ja sekoita. Yhdistä pienessä lasissa tai kulhossa vesi ja maissijauhot ja kaada ne pannulla. Anna kastikkeen tekeytyä pannulla 1-2 minuuttia tai kunnes kastike sakenee.

Tarjoile kastike esimerkiksi riisin, uunissa paahdettujen kasvisten ja hummuksen kera!

Huom. Uunikasviksia voit tehdä niin ison erän kuin haluat!!

Jos testaat reseptiä, niin kerro ihmeessä miltä sinun mielestäsi kikherneet appelsiinikastikkeessa maistui? Oliko hitti vai huti?

Edellinen postaus: Viime aikoina testattuja uutuuksia

♥ SEURAA MINUA ♥

Palasia arjestani Instagramissa // Youtubessa // Facebookissa.

Snapchat: jonnamusakka

 

Viime aikoina testattuja uutuuksia

*Sisältää mainoslinkkejä

Tykkään ostella kotiin maisteltavaksi kaikenlaisia vegaanisia uutuuksia, jos ne vain kukkaronnyöreille sillä hetkellä sopivat. Voisin viettää tuntikausia isoissa marketeissa hyllyjen väleissä kuljeskellen ja valikoimaa tutkiskellen. Useinhan se menee siihen, että kiireellä pitää kahmia ne samat vanhat tuotteet, koska mies vihaa kaupoissa kiertelyä ja harvoin tulee isompiin kauppoihin pyörällä lähdettyä. Vegaanisia uutuuksia tippuu markkinoille tiuhaa tahtia ja seuraan aktiivisesti paria facebook-ryhmää, joista näitä uutuuksia voi bongata nopeastikin. Jos vegaaniset uutuudet kiinnostaa, kannattaa ottaa instassa seurantaan vegaanituotteet! Sinne saa ihmiset laittaa bongauksiaan, jotka jaetaan koko kansan nähtäville.

Tässäpä muutamia viime aikoina testattuja uutuuksia vegaanituotteiden rintamalla! Huom, osa tuotteista on saattanut olla markkinoilla pidempäänkin, mutta ne ovat minulle uusia.

Viime aikoina testattuja uutuuksia

Lidlin uusi vaniljainen soijajäätelö. Yksi sana: NAM! Soijan käytöstä keskustellaan paljon ja sen haittavaikutuksista on tehty useita tutkimuksia puolesta ja vastaan. En ole mikään soijan suurkuluttaja, mutta en myöskään totaalikieltäytyjä. Petyin pahasti Ben&Jerry´sin vegaanisiin jäätelöihin, mutta tämä Lidlin versio kolahti ja kovaa kaikessa yksinkertaisuudessaan. En normaalisti juurikaan välitä vaniljajäätelöstä: se on vain niin tylsä valinta. Laiton vähän mansikkahilloa päälle ja todellakin maistui! Täydet 5/5. Ostan toisenkin (ja varmasti kolmannenkin) kerran.

 

Viime aikoina testattuja uutuuksia

Viime aikoina testattuja uutuuksia

Ostin Saarioisen vegepizzan viime viikolla, koska siinä oli alelappu ja koska en ole sitä koskaan aikaisemmin maistanut. Yleisesti ottaen en juuri mikropizzoja eli roiskeläppiä juuri ostele, mutta päätin testata tätäkin. Täytteissä oli lueteltu paljon hyviä asioita, kuten herkkusienet, paprika, linssit ja porkkana. Selvästi en erottanut pizzan pinnalta kuin herkkusienet ja paprikan. Raastoin pizzan pinnalle vegejuustoa ja lämmitin pizzan uunissa, jotta saisin siihen mahdollisimman rapsakan rakenteen. Olisin tuunannut pizzaa vielä avocadolla ja punasipulilla, jos niitä olisi kotona sattunut olemaan. Sanoisinko, että ihan kelpo suoritus. Makua huomattavasti enemmän kuin lihaversioissa, mutta ehkä nyt en kuitenkaan ostaisi uudelleen, ainakaan ilman alelappua. Arvosana 3/5 (tuunattuna).

Viime aikoina testattuja uutuuksia

Viime aikoina testattuja uutuuksia

Tescon mustaherukka-juustokakkua ostin mökille herkkupäiväksi. Tämä löytyi Oriveden S-marketin hyllystä ja uskoisin, että on ollut markkinoilla jo jonkin aikaa. Juustokakun pohja on tehty kekseistä, täytteessä maistuu kookos ja pinnalla on ihanan marjaisa hilloke mustaherukoista. Upposi mun makuhermoille aivan täydellisesti! Ainoa miinus tulee pohjasta, joka ei ole rapsakka niin kuin itse tehdyissä juustokakuissa, vaan turhan pehmeä minun makuuni. Pakkauksessa on kaksi annosta. Ostaisin uudestaan! Arvosana 4/5.

Viime aikoina testattuja uutuuksia

Anoppi oli ostanut tätä uutta Kellogin vegaanista mysliä makuna kookos & cashew. Tästäkös riemu repesi, kun maistoin ensimmäisen kerran! Myslissä ei ole lisättyä sokeria ja se on täysin kasvipohjainen. Mielettömän hyvän makuista ja ihanan rapsakkaa. Haluan maistaa muitakin sarjan myslejä! Tämä paketti tyhjeni ennen kuin kukaan ehti kissaa sanoa. Arvosana 5/5.

Viime aikoina testattuja uutuuksia

Viime aikoina testattuja uutuuksia

Alpron soijapohjainen suklaavanukas käveli eteeni lähi-Alepassa. Teki mieli jotain hyvää ja tämä lähti mukaani. Enpä olisi arvannut, että vegaaninen vanukas on näin hyvää, mutta niin se vain oli. Osui ja upposi. Kiva vanukasmainen koostumus, sopivan makea ja mielettömän suklainen. Voisi tosin olla isommissakin purnukoissa. Tuosta yhdestä pienestä tulee lähinnä vihaiseksi! Arvosana 4,5/5.

Viime aikoina testattuja uutuuksia

Nämä herkut ostin mökille toissa viikonloppuna. Estrellan linssisipsit (superhyviä!!) ovat jo entuudestaan tuttuja ja lakujakin on tähän ikään mennessä tuhottu aika monta pussia. Mutta tuo iChocin suklaa oli täysin uusi tuttavuus. Vegaaniksi siirtymisen jälkeen nimenomaan suklaa on se, jota olen kaivannut eniten. Rakastan suklaata!! Noh, kukapa ei? Oriveden S-marketissa oli kolmea eri makua iChocia myytävänä, mutta päädyin itse ostamaan pähkinäsuklaata, joka muuten oli todella hyvä valinta. Järjettömän hyvää! Jopa mies sanoi, että eipä uskoisi vegaaniseksi. Tässäkin levykoko saisi olla isompia ja hinta pienempi. Muistaakseni tämä pieni levy maksoi noin 3 euroa eli ihanan kallista oli. Arvosana 5/5.

Viime aikoina testattuja uutuuksia

Lisää pizzaa, jei! Tämä herkullisuus on tilattu Kotipizzasta ja kyseessä on siis vegaaninen härkis-burgeripizza extra-avocadolla. En ole kauheasti Kotipizzasta pizzoja tilaillut, koska se on aika paljon kalliimpi kuin peruslähiöpizzeriat, mutta tämä pizza saattoi muuttaa mieleni täysin. Jumalaisen hyvät täytteet ja tuo salaatin päälle ruilutettu kastike kruunasi koko komeuden. Satavarmasti tilaan toistekin! Ehkä elämäni paras pizza. Mielenvikaisen hyvää ja mikä parasta, sain syödä sen ihan yksin omasta rauhasta nauttien 😀 Arvosana 5/5.

Tässäpä mun viime aikoina testattuja uutuuksia ruokarintamalla. Kiinnostaisiko tällaisia nähdä lisää? Pistähän vinkkiä, jos olet törmännyt hyviin uutuuksiin mitä mun kannattaisi maistaa!

Täytyy vielä hehkuttaa yhtä mulle uutta juttua, nimittäin Matsmartia. Tilasin joku aika sitten Fiksuruualta hävikkiruokaa ja sitten joku esitteli mulle Matsmartin, jonka valikoima kolahti ja kovaa. Tänään lähti sinne jo kolmas tilaus: kikherneitä, pastaa, kookosmaitoa, Frooshin smoothieita ja muulle poppoolle mm. laatikollinen turkinpippuri-lakuja hintaan 1,99e (tarjouksessa vain tänään 4.9). Kannattaa ehdottomasti tsekata sivut täältä, jos hyvät tarjoukset ja halpa ruoka kiinnostaa hävikkiruoan vähentämisen ohella 🙂

Edellinen postaus: Viikon 34 ruokapäiväkirja – Missä motivaatio?

Viikon 34 ruokapäiväkirja – missä motivaatio?

*Sisältää mainoslinkkejä

viikon 34 ruokapäiväkirja

Helou, tässäpä teille viikon 34 ruokapäiväkirja ihmeteltäväksi! Tällä viikolla en ole kauheasti kirjoitellut, koska yritän antaa lepoa tuolla kädelle. Eipä se ole sen parempi, vaikka kuinka lepuuttaa, joten antaa mennä nyt sitten ihan normaalielämän mallilla! Viikon 34 ruokapäiväkirja on mun ensimmäisen sairaslomaviikon ruokapäiväkirja. Kauheasti en jaksanut ruokaa laitella, joten mitään suurempia yllätyksiä ei ole luvassa. Aika pitkälti perussettiä!

Mennäänpä sitten katsomaan miltä viikon 34 ruokapäiväkirja näyttää.

MAANANTAI

viikon 34 ruokapäiväkirja

Töissä 9-17

6.30 smoothie, jossa banaani, pakastettua pinaattia, punaviinimarjoja, kauramaitoa, proteiinijauhetta, tyrnijauhetta ja siemensekoitusta

9.30 teetä ja pähkinöitä

12.00 edellisen päivän pizzaa pari palaa ja porkkanoita

15.15 Froosh hedelmäsmoothie, hasselpähkinöitä ja Fitnesstukun vegaaninen protskupatukka

17.30 Lidlin kauraleipää hummuksella, salaatilla ja kurkulla

20.00 riisiä, appelsiini-kikhernekastiketta, hummusta ja uunikasviksia

TIISTAI

viikon 34 ruokapäiväkirja

Sairaslomaa käden takia loppuviikko

8.00 kauraleipää hummuksella, salaatilla ja apaprikalla, Alpron jogurttia marjoilla ja maapähkinävoilla + teetä

12.15 puuroa majoilla ja maapähkinävoilla

16.00 pari leipää hummuksella, salaatilla ja kurkulla + teetä

19.45 edellisen päivän ruokaa + avocadoa

taisinpa tuhota yhden pienen suklaalevynkin päivän aikana…

KESKIVIIKKO

viikon 34 ruokapäiväkirja

9.30 Lidlin kauraleipää ja sikahyvää curry-hummusta, kurkkua tomaattia, Alpron jogurttia, marjoja, maapähkinävoita ja teetä

12.45 pari hapankorppua hummuksella, Froosh smoothie ja teetä

tunnin kävelylenkki

16.20 smoothie, jossa lehtikaalia, kauramaitoa, punaisia viinimarjoja, soijarahkaa ja protskujauhetta

19.15 Picnicin vegaaninen 30 cm patonki

TORSTAI

viikon 34 ruokapäiväkirja

9.45 Sub-sämpylä hummuksella avocadollam kurkulla ja tofulla, Froosh smoothie ja teetä

13.00 samanlainen sämpylä kuin aamulla + teetä

17.15 riisiä, uunikasviksia, kasvispihviä, hummusta ja avocadoa

20.15 mysliä kauramaidolla, marjoilla ja maapähkinävoilla

PERJANTAI

viikon 34 ruokapäiväkirja

9.45 kauraleipää hummuksella, salaatilla, tofulla ja paprikalla, alpron jogurttia marjoilla ja maapähkinävoilla + teetä

12.30 itse tehtyä omenamehua ja kauraleipää hummuksella salaatilla ja paprikalla

automatkalla smoothie about 16.30

19.45 kaupan valmiita falafelejä, vinaigrette-kaalisalaatti ja pari kauraleipää hummuksella, salaatilla ja kurkulla

LAUANTAI

viikon 34 ruokapäiväkirja

9.30 kauraleipää påmackanilla, salaatilla ja kurkulla, mysliä kauramaidolla, marjoilla ja maapähkinävoita + teetä

13.30 mausteisia lohkoperunoita, Apetit crispy chick -pihvejä ja kaalisalaattia

jälkkäriksi Tescon vegaaninen kookos-mustaherukkajuustokakku kipossa

päivän aikana lakuja, iChoc -suklaata ja linssisipsejä (en siis syönyt näitä kaikkia kokonaan)

tunnin kävelylenkki

17.30 Alpron uutta mangojogurttia puoli purkkia kera myslin

20.00 kauraleipää påmackanilla, salaatilla ja kurkulla + kipollinen marjoja

SUNNUNTAI

viikon 34 ruokapäiväkirja

9.30 loput mangojogurtista, ruisleipää påmackanilla, salaatilla ja kurkulla

14.00 riisiä, crispy chic -pihviä, anopin tekemään sienikastiketta, hummusta, tomaattia ja parsakaalia

automatkalla mehujää ja banaani

salitreeni: tein mitä pystyin…

21.00 puuroa marjoilla ja maapähkinävoilla

Viikon 34 paras ruoka oli ehdottomasti appelsiini-kikhernesoosi. Arvelutti alkuun minkälaista siitä tulee, mutta tämä ruoka osoittautui jumalattoman hyväksi! Yritän saada ensi viikolla reseptin tänne blogiin, niin pääsette ja halutessanne testaamaan. Uutuuksina testasin Alpron uutta mangojogurttia, Fitnesstukun protskupatukoita, iChocin vegaanista jäätelöä sekä Tescon vegaanista juustokakkua. Mä niin rakastan kaikkia uutuuksia ja niistä on tulossa ihan oma postauksensa lähiaikoina. Vegaanisia uutuuksia tippuu melkeinpä viikottain markkinoille ja haluaisin testata niitä kaikkia! Oliskohan jossain työpaikka, jonka toimenkuvaan kuuluisi uutuuksien maistelu? 😀 Se olis mun unelmaduuni!

Noh, tällainen oli viikon 34 ruokapäiväkirja!

Ps. Jos olet kova protskupatukoiden kuluttaja, niin vielä tänään Fitnesstukulla on käynnissä suuri patukkakampanja! Osa patukoista jopa puoleen hintaan 😉 Tsekkaa valikoima täältä.

 

 

 

 

 

 

Henkilökohtainen kriisi

henkilökohtainen kriisi

Heimoi, täällä ollaan vielä! Tällä viikolla postaustahti on ollut normaalia vähäisempi, kuten olette jo ehkä pistäneetkin merkille. Olen yrittänyt parannella tuota käden raatoani ja antaa sille mahdollisimman paljon lepoa. No, enpä voi sanoa että kirjoittamattomuus olisi sitä ainakaan parantanut millään tavalla. Ihan se on samanlainen koko ajan teki mitä tahansa. Aamulla saattaa olla täysin oireeton, mutta iltaa kohti kipeytyä. Seuraavana päivänä saattaa olla toisinpäin. Syön koko ajan tulehduskipulääkkeitä ja olen käynyt tällä viikolla kolme kertaa lämpöhoidossa. Lämpö auttaa selkeästi käteen ja kivut  ja jäykkyys ovat sen jälkeen useamman tunnin poissa. Mutta se kädestä. Paranee jos ja kun paranee. Toivotaan parasta, sormet ristiin ja sitä rataa. Ensi viikolla joka tapauksessa töihin, koska ei tämä levossakaan ole yhtään sen paremmaksi mennyt. Katsotaan mitä tapahtuu.

Käden takia mulla on tällä hetkellä päällä henkilökohtainen kriisi. Motivaatio on hukassa ja mieliala alhaalla. Kun perusrutiinit ovat poissa, päivät ovat melkoista pyristelyä. En saa mitään aikaiseksi, vaikka kuinka yritän. Illalla mietin, että miten tämä voi olla mahdollista? Osan päivistä vain istun lamaantuneena sohvalla miettimättä mitään. Kaipaan arkea, treenaamista ja niitä illan myöhäisiä tunteja, kun yritän saada arkiaskareet ja seuraavan päivän ruuat valmiiksi. Teen suunnitelmia, joita en kuitenkaan saa toteutettua. Poden huonoa omatuntoa siitä etten saa niitä toteutettua. Tuntuu, että huono omatunto ja totaalinen epäonnistumisen fiilis on koko ajan läsnä. Miksi minä olen tällainen epäkelpo ihmisraato, joka ei saa itseään niskasta kiinni, kun arki vähänkään muuttuu? Yritän pakottaa itseni tekemään asioita ja ruoskin itseäni, koska en saa niitä kuitenkaan tehtyä. Pitäisi ottaa rennommin, mutta en kykene.

Kuuntelin tänä aamuna kävelyllä Katariina Tunturin instastooreja ja totesin, että siinäpä viisas nainen. Hän puhui siitä miten pitäisi välillä pysähtyä kuuntelemaan itseään. Kuunnella mitä asioita sisältä kumpuaa ja mitä minä oikeasti haluaisin tehdä. Monesti me asetamme itsellemme järjettömiä odotuksia, jotka voi kummuta jostain aivan muualta kuin meistä itsestämme. Entä jos välillä oikeasti kuuntelisi vain itseään? Olen jo monta viikkoa yrittänyt saada itseni juoksemaan tai tekemään sellaisia treenejä mitä pystyn. Ne on kuitenkin jääneet tekemättä, koska en ole vain halunnut. Kiinnostus on ollut täysi nolla, samoin kuin ruokavalion kanssa. Kun tällaisia kausia tulee, niin olisiko vain hyvä antaa olla hetken, rauhoittua ja tehdä jotain muuta? Sali ei häviä Tikkurilantieltä minnekään eikä lihakset katoa minnekään. Aloin miettimään myös omia ihanteita samalla. Mitä minä oikeastaan haluankaan treenaamiselta? Treenaanko ulkonäön vuoksi? En. Haluanko olla vahva? Kyllä. Haluanko olla liikkuva? Kyllä. Haluanko hengästyä ja parantaa suorituskykyä? Kyllä. Haluanko liikkua ennemmin hyvän olon kuin ulkonäön vuoksi? Kyllä. Ehkä tässä kohtaa voisi juurikin kysyä välillä itseltään miten oikeastaan haluaisinkaan liikkua tänään? Kaipaanko ennemmin rauhoittavaa joogahetkeä tai kävelylenkkiä kuin kovaa salitreeniä? Entä olisiko urheilun sijasta paikallaan kunnon hikinen hyötyliikunta siivoamisen muodossa?

Viimeinen kuukausi on ollut melkoista kipuilua niin treenaamisen kuin ruokienkin suhteen, mutta nyt alkaa pikku hiljaa tuntua siltä, että ajatukset alkavat taas muotoutua päässä ja siirtyä ajatuksista tekoihin. Mun ei tarvitse olla muiden silmissä yhtään mitään, kunhan olen hyvä itselleni. Kunhan vain teen minulle sopivia valintoja ja nautin siitä mitä teen. Kunhan vain en pakota itseäni mihinkään. Siitä ei nimittäin seuraa muuta kuin pahaa mieltä. Eilen ja tänään on ollut hyvä fiilis. Pari viikkoa tässä menikin lähinnä huutaessa, raivotessa ja mököttäessä. Ei ole ollut mukavaa residenssin muillakaan asukkailla. Jospa tämä henkilökohtainen kriisi olisi kohta selätetty.

Rentouttavaa viikonloppua just sulle! Muista kuunnella itseäsi 😉

Viikon 33 ruokapäiväkirja – Mitä söin?

viikon 33 ruokapäiväkirja

Ruokapäiväkirjaa on kyselty kovasti, joten tässäpä teille viikon 33 ruokapäiväkirja! Kuten ehkä tiedättekin, mun vasen ranne on edelleen hiukan sökönä, joten kirjoittaminen tapahtuu vain ja ainoastaan oikealla kädellä. Itseäni helpottaakseni viikon 33 ruokapäiväkirja on toteutettu kokonaan videolla, toivottavasti tykkäätte. Tuo viikko oli hyvinkin erikoinen ihan jo sen takia, että kävin pitkästä aikaa juhlimassa ja otin muutaman lonkeronkin. En kauheasti baareissa juokse, mutta tuo ilta oli kyllä huisin hauska! Elämän tässä vaiheessa arvostaa suuresti sitä seuruetta, jonka kanssa lähtee viihteelle. Hyvässä porukassa viihtyy pitkään ja tanssia ja hauskuutta riittää pikkutunneille asti 🙂 Firman pikkujouluissa kenties sitten seuraavan kerran!

Me tultiin juuri tytön kanssa hänen futistreeneistään ja pöydällä odottaa subin patonki, joten minäpä tästä laitan Remontilla rahoiksi -ohjelman (kyllä, olen ihan koukussa!!) pyörimään ja isken hampaani patonkiin 😀 Muistakaahan tykkäillä videosta ja tilailla kanavaa 🙂

Mikä ihmeen kodistaminen?

Mikä ihmeen kodistaminen?

Heippa! Mulla on täällä edelleen suuresti ongelmia tuon ranteeni kanssa, joten en uskalla teille luvata blogitekstejä kovinkaan säännöllisesti. Ajattelin, että ehkä teenkin tällä viikolla blogitekstit videoiden muotoon tai jotakin. Ainakin pari juttua olisi mielessä..Käden kanssa on sellainen tilanne ettei sillä tällä hetkellä kovin kummoisia tehdä. Mahdollisimman paljon lepoa vaan mikä ärsyttää mua suunnattomasti! Nyt treenataan pelkkää alakroppaa, juostaan ja tehdään liikkuvuutta. Ei nekään huonoja vaihtoehtoja ole missään tapauksessa. Sain tänään lähetteen HUSiin käsikirurgiselle puolelle, jossa sitten arvioidaan käden tilanne, otetaan magneetti ja mahdollisesti leikataan. Leikkaus ei onneksi tule olemaan iso. Pikkusen koverretaan vain lisätilaa ettei luut ja rustot hankaa siellä toisiaan ja aiheuta näitä oireita mitä nytkin on. Julkisen puolen tuntien, jos leikkaukseen asti mennään, niin se tulee olemaan ensi keväänä. Hyvällä tuurilla nopeammin ja vielä paremmalla ei tarvitse operoida ollenkaan!

Mutta nyt asiaan. Alla mun viimeisin video, jossa aiheena kodistaminen! Käydään treenaamassa, puuhastellaan mökillä ja kodistetaan 🙂 Toivottavasti tykkäätte ja kestätte tämän ”vaiheen”.

Korvapuustit vegaanisina, olkaapa hyvät!

Korvapuustit vegaanisina

Korvapuustit on varmasti meidän talouden leivotuin asia. Kaikkihan niitä rakastaa, eikös? Isovaari teki aina ennen korvapuusteja mökillä ja oli ihanaa herätä lauantaiaamuna pullan tuoksuun. Nyt kun vaari ei enää pysty mökillä olemaan, niin vastuu pullan leivonnasta on jäänyt mulle. Oltiin mökillä pari viikkoa sitten ja päätin testata vegaanisia korvapuusteja. Arvosteluraati on varsin tiukka, mutta nämä korvapuustiti menivät seulasta heittämällä läpi! Vegaaninen ruokavalio ei siis ole mikään syy olla leipomatta korvapuusteja, päinvastoin 😉 Näistä korvapuusteista tuli superhyviä ja ihanan pehmoisia. Seuraavalla kerralla lisäisin ehkä vielä raesokeria pullien päälle ihan vain kauniimman ulkonäön vuoksi 🙂 Tässäpä teille korvapuustit vegaanisina, olkaapa hyvät! Ei muuta kuin leipomaan.

Pullataikina on tehty tällä ohjeella, täytteet heittelin omasta hatusta.

Korvapuustit vegaanisina

  • 100 g juoksevaa margariinia (voit myös silattaa kiinteästä)
  • 25 g hiivaa
  • 2,5 dl Oatly Ikaffe -kauramaitoa
  • 1 dl sokeria
  • 1 rkl kardemummaa
  • 1 tl suolaa
  • 8 dl vehnäjauhoja

Korvapuustien väliin 125g pehmeää ja huoneenlämpöistä margariinia, kanelia ja sokeria.

Nosta ihan ensimmäisenä täytteeseen käytettävä margariini huoneen lämpöön pehmenemään.

Lämmitä iKaffe kädenlämpöiseksi mikrossa ja murenna hiiva sinne joukkoon. Liuota hiiva kunnolla iKaffeen. Jos käytät taikinaan kiinteää margariinia, sulata se jo tässä vaiheessa ja siirrä sivuun jäähtymään.

Lisää Ikaffen sekaan suola, kardemumma sekä sokeri.

Aloita jauhojen lisäys desi kerrallaan ja sekoita hyvin. Kun olet lisännyt puolet jauhoista, kaada joukkoon sulatettu margariini ja sekoita taas hyvin. Lisää loputkin jauhot ja vaivaa käsin, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista.

Peitä taikina keittiöliinalla ja nosta kohoamaan lämpöiseen ja vedottomaan paikkaan noin tunniksi tai kunnes taikina on kohonnut kaksinkertaiseksi. Mikroaaltouuni käy kohottamiseen hyvin, kunhan vain et laita mikroa päälle!

Kun taikina on kohonnut, jaa se kahtia ja nosta toinen osa jauhotetulla pöydälle. Vaivaa vielä hetki taikinaa ja kaulitse se sen jälkeen suorakaiteen muotoiseksi ohueksi levyeksi. Sivele taikinan pinnalle puolet huoneenlämpöisesti margariinista, ripottele päälle sokeria ja päällimäiseksi vielä reilusti kanelia.

Kieritä taikinalevy tiukaksi rullaksi ylhäältä aloittaen, niin että saumapuoli jää alaspäin. Leikkaa voiveitsellä yhtä suuria, noin 2-3 cm:n levyisiä paloja rullasta. Kiepauta jokainen palanen niin, että korkein osa tulee keskelle ja painase huippu peukalolla alas niin että leikkauspinnat tulevat esiin. Nosta korvapuustit pellille liinan alle kohomaan noin 15 minuutiksi ja valmista sillä aikaa toinen satsi korvapuusteja jäljellä olevasta taikinasta. Korvapuustit voi halutessaan voidella vesi+sokeri- tai rypsiöljy+sokeri -seoksella.

Paista korvapuusteja uunissa 225 asteessa noin 10-15 minuuttia, riippuen uunista!

Korvapuustit vegaanisina

Entä jos työkyky menisi kokonaan?

 jos työkyky menisi kokonaan

Heräsin ja laitoin tytölle aamupalaa. Etsin hänelle vaatteet ja pesin hampaat. Vein päiväkotiin ja tulin takaisin kotiin laittamaan itselleni aamupalaa. Istuin sohvalla ja katsoin telkkaria. Olisi hommia tehtävänä vaikka kuinka paljon, mutta mitään ei huvita tehdä. On täysin lamaantunut olo. Ei huvita edes katsoa televisiota. Pitäisi mennä kauppaan, viedä pulloja ja ostaa ruokaa. Pitäisi valmistaa jotain ruokaa, mutta sekään ei huvita yhtään. Pää on täynnä tyhjää. Pitäisi tehdä asioita, mutta keho pistää vastaan. En vain pysty. Olen siis kotona tällä hetkellä sairaslomalla. Kädestä löydettiin vuosi sitten kolmioruston kuluma, joka ärtyilee silloin tällöin. Tällä hetkellä se on harvinaisen kipeä ja estää työn teon täysin. Se estää tekemästä myös monia muita asioita, kuten treenaamasta ja kantamasta asioita sillä kädellä. Kaikki vähänkään painavempi putoaa kädestä välittömästi. Kun vihdoin ja viimein pääsin päivällä kauppaan asti, mietin että entä jos työkyky menisi kokonaan? Minkälaista elämä olisi silloin?

Olen siitä onnekkaassa asemassa etten ole koskaan ollut työttömänä, jos ei joitain opiskelukesiä oteta huomioon. Sain töitä heti valmistuttuani ja tein töitä aina opiskellessani. Minun alallani töitä on aina, koska laboratorionhoitajaa ei voi korvata automaatiolla. Tälläkin hetkellä Helsingissä on suuri pula laboratorionhoitajista ja tänne muuttaessani sain valita työpaikkani. Nautin työstäni suunnattomasti, mutta kun näitä vaivoja on alkanut välillä olemaan, niin joutuu väkisinkin miettimään, että mitäs jos työkyky menisi kokonaan? Tarvitsen käsiäni työssäni ja erilaiset käsien vaivat ovat yleisiä minun ammatissani. Nyt oireileva käsi on juuri se, jolla vaihdan veriputkia. Sitä liikettä kun tekee satoja kertoja päivässä, ei ole ihmekään, että paikat alkaa kulua. Toisille se aiheuttaa vaivoja ja toisille ei. Itse kuulin valitettavasti siihen ryhmään, joka jo tässä iässä saa kärsiä näistä.

En todellakaan väitä, että tietäisin miten ahdistavaa on luopua työstään tai joutua kokonaan työttömäksi. Minulla ei ole sellaisesta minkään valtakunnan kokemusta. Minulla on työ johon palata ensi viikolla, mutta silti mietin minkälaista arki ja elämä on, jos todella joutuisin pois työstäni? Tältä pohjaltahan sitä miettii, että kävisin vähän treenailemassa, laittelisin kotia ja pitäisin huolta itsestäni ja perheestäni. Voihan se niinkin olla, mutta ihminen voi myös lamaantua täysin tuollaisessa tilanteessa. Elämältä katoaa pohja kokonaan. Saisinko muodostettua uudenlaista arkea tai jaksaisinko edes yrittää muodostaa sellaista? Tällainen ihminen, niin kuin minä, lamaantuu jo muutamassa päivässä. Mitä se olisi, jos elämä olisi aina sellaista? Tasaisen harmaata ja päämäärätöntä haahuilua ilman tietoa paremmasta huomisesta. Kyvyttömyyttä tehdä asioita, joita rakastaa. Löytyisikö uusia asioita, joista saisi elämäänsä iloa?

Kaikki tämä pohdinta on täysin hypoteettista. Ei minulla ole kokemusta sellaisesta elämästä enkä voi edes kuvitella sitä elämää, mutta yritän myös miettiä asiaa. Entä jos? Kaikkihan tässä elämässä on mahdollista. Sen, jos jotain, olen oppinut pienen elämäni aikana. Olen aina ollut vähän pessimisti ja varaudun pahimpaan. Ehkä se on hyvä asia, ehkä ei. Äitini joutui aikanaan luopumaan työstään sairauden vuoksi. Se voi sattua kenen tahansa kohdalle. Jos näin kävisi, kouluttautuisinko uudelleen? Minkälaisiin tehtäviin? Jaksaisinko edes miettiä sellaista? Lamaantuisinko täysin ja makaisin vain kotona? Toisiko elämä eteen pelkkää kurjuutta vai jotain uutta ja mahtavaa?

Kertokaa te, jotka tiedätte! Mitä tapahtuu, kun jää työttömäksi tai joutuu sairauden takia pois työelämästä? Miten se muuttaa arkea ja ihmistä? Miten siitä selviää?

Edellinen postaus: Ärsyttävät naapurit, onko niitä?

♥ SEURAA MINUA ♥

Palasia arjestani Instagramissa // Youtubessa // Facebookissa.

Snapchat: jonnamusakka

Ärsyttävät naapurit, onko niitä?

naapuritLuin vähän aikaa sitten Even kirjoittaman hauskan postauksen naapureista ja kerrostalokyttääjistä. Muistan joskus itsekin lukeneeni netistä kerrostalokyttääjät -sivustoa, mutta en tiedä onko se enää toiminnassa (enkä jaksa alkaa etsimään :D). Harva meistä on varmasti välttynyt vähintäänkin epäilyttäviltä naapureilta, mutta pakko myöntää ettei mun kohdalle ihan kauheasti ole sattunut kauheita naapureita. Käy lukemassa tuo mainitsemani Even postaus täältä.

Meillä on tällä hetkellä todella rauhallinen taloyhtiö. Asutaan pienessä kerrostalossa eli naapureita on vähän joka ilmansuunnassa. Suurin osa meidän rapun asukkaista on asunut talossa kymmeniä vuosia ollaanhan mekin täällä viihdytty jo seitsemän vuotta. Pahin tapaus on ehkä seinän toisella puolella asunut opiskelijatyttö, joka piti harva se viikonloppu bileitä ja jatkoja. Niin ja olihan sitten se pianon pimputtelija, joka hakkasi pianoaan aamusta iltaan niin, että lapsi heräsi jokaikinen kerta päiväunilta ja usein vielä yöuniltaankin. Kerran paloi käpy ja paukutin nyrkillä seinää ja huusin ”etkö sä ikinä lopeta!?”. Sen jälkeen pianoa soitettiin varsin säälliseen aikaan.

Meillä asui joskus nuorempana (olin ehkä 18) seinänaapurina silloisen asuinpaikan ala-asteen rehtorin äiti, joka luuli olevansa koko kylän ”ylimystöä”. Valitti aina kaikesta mahdollisesta. Yhtenä vappuna hän oli tehnyt isännöitsijälle valituksen, että meillä oli pidetty bileitä koko yö eikä hän saanut nukuttua. Mullapa vaan oli noin 20 todistajaa, että oltiin lähdetty jo 5 maissa illalla keskustaan, josta palattiin seuraavana aamuna vähin äänin viiden kuuden maissa. Että se niistä bileistä sitten. Aika hiljaista mummoa oli sen jälkeen, kun isännöitsijä oli keskustellut hänen kanssaan! Tuollaista valehtelua ja tarinoiden kertomista en siedä yhtään ja saipa mummokin tässä tapauksessa ihan kelpo opetuksen.

Toisessa talossa asui aikanaan kunnon koirien vihaaja. Hän teki meidän koirasta koko ajan ilmoituksia ja kirjoitteli uhkauslappuja ilmoitustaululle. Meillä oli talossa muuten todella hyvä henki, joten käytiin kyselemässä naapureilta, että onko meidän koirasta oikeasti ollut ongelmaa meidän poissa ollessa. Seinänaapuritkaan eivät olleet koskaan mitään kuulleet. Kerran tämä mies sitten pudotti meidän postiluukusta lapun, jossa uhkaili jälleen oikeustoimilla sun muilla. Oli kuulemma ottanut yhteyttä lakimieheensä ja hoitaa meidän koiran lopetettavaksi. Otin lapun ja menin hänen ovelleen. Sanoin, ”nyt tämä saatanan leikkiminen loppuu tähän paikkaan. Me ollaan puhuttu koko talon asukkaiden kanssa eikä kukaan ole kuullut yhtään mitään. Niin että missä homma oikein kiikastaa?”. Meni äijä hiljaiseksi. Sen jälkeen ei enää lappuja tullut ja tyyppi kulki seiniä pitkin aina vastaan tullessaan.

Nykyisessä talossa ehkä pahin juttu on se, että joku siirtelee vielä kosteana olevat pyykit omiensa tieltä pinoihin pyykkinarujen päihin. Ja sitte on tämä asia, joka on tänä kesänä ärsyttänyt enemmän kuin mikään aikoihin, mutta siitä lisää alla olevalla videolla! Toivottavasti tykkäätte 🙂

Onko sulla ollut ongelmia naapureiden kanssa?

Edellinen postaus: Miksi aina pitää jännittää!?

♥ SEURAA MINUA ♥

Palasia arjestani Instagramissa // Youtubessa // Facebookissa.

Snapchat: jonnamusakka

Miksi aina pitää jännittää!?

Miksi aina pitää jännittää

Jos jotain piirrettä olen aina itsessäni vihannut ylitse muiden, niin se on jännittäminen. En tiedä milloin tämä on alkanut ja miksi näin aina tapahtuu, mutta jännitän aina todella paljon asioita: vieraalle ihmiselle soittamista, vieraaseen paikkaan menemistä, vieraiden ihmisten tapaamista, esiintymistä, itseni esittelyä, kisaamista, you name it. Jännittäminen ei missään nimessä ole väärin, mutta välillä mietin miksi juuri minä? Miksi en voisi olla se cool tyyppi, joka handlaa tilanteen kuin tilanteen? Mua siis ihan oikeasti jännitti tänään jopa mennä lääkärille näyttämään tuota kipeytynyttä rannettani! Miettikää. Vielä tutulle lääkärille! Ja sitten piti vielä soittaa esimiehelle (jonka kanssa olen työskennellyt ainakin 5 vuotta) ja meinasin paskoa housuihini, kun jännitti niin paljon. Että näin.

Mulla jännittäminen ilmenee niin, että ensin hermostun ja kädet ja  jalat alkaa vispaamaan joka suuntaan. Jos istun tuolilla, jalat väpättää koko ajan. Kädet hikoaa, sydän hakkaa. Lopulta vatsa menee aivan sekaisin. Niinpä mun on aina tiedettävä missä on lähin wc, jos menen johonkin vieraaseen paikkaan. Todella raivostuttavaa! Joskus kyyneleet alkavat valua ihan vain jännittämisen vuoksi. Näin on käynyt joskus koulun pääsykokeissa sekä lääkärin vastaanotolla. Tunnen miten itku alkaa puskea pintaan enkä mahda sille mitään. Olen aina ollut muutenkin todella herkkävatsainen, niin sitten vielä tämä. Vielä näin 35-vuotiaanakin nämä samat asiat tapahtuvat, mutta ehkä hieman pienemmässä mittakaavassa eikä vatsa ole viime aikoina mennyt jännityksestä sekaisin. Lähellä on kyllä ollut. Välillä saatan jännittää sitä, että alanko jännittämään. On kauheaa miettiä asiaa jo useita päiviä etukäteen. En halua pitää mitään esitelmiä tai esitellä itseäni suurella joukolle ihmisiä ellei ole aivan pakko. Jos joudun sen tekemään, teen sen ääni väristen ja kädet täristen.

Niin että voisiko tämä joskus helpottaa tästä? Onko olemassa mitään keinoja miten helpottaa jännittämistä? Olen huomannut, että ennen urheilusuoritusta pieni jännittäminen on vain hyvästä, mutta muuten en pysty saamaan sitä yhtään hallintaan. Ei auta vaikka olisin kuinka hyvin valmistautunut tilanteeseen tai miettinyt asiat sata kertaa etukäteen. En pysty syömään enkä juomaan vähään aikaan ennen tapahtumaa, jota jännitän. Enkä kyllä sen jälkeenkään. Kroppa on aivan turta ja tyhjä. Videoiden tekemistä ja kuvaamista en jännitä ollenkaan ja blogin kirjoittaminen on mulle arkipäivää. Tänne voin kertoa asiat suoraan ilman jännittämistä tuhansille ihmisille, mutta samaa en voisi koskaan tehdä livenä. Tapaan työssäni kymmeniä ihmisiä päivittäin enkä jännitä yhtään, mutta jo pizzeriaan soittaminen saa mun vatsan pyörähtämään ympäri. Siksipä mies hoitaa aina tällaiset tilanteet tai sitten tilataan netin kautta. Töissä voin soitella työhön liittyviä puheluita vaikka sata päivässä, mutta henkilökohtaisen puhelun soittaminen saa kädet hikoamaan ja pulssin nousemaan kahteen sataan.

Niin että miksi aina pitää jännittää!? Onko siellä muita jännittäjiä? Saatteko jännitystä millään keinoilla edes vähän haltuun?