Turhanpäiväistä haihattelua?

Processed with VSCO with j3 preset

Parin päivän mässäilyn jälkeen pääsin tänään taas treenien makuun. Tuli syötyä parina päivänä sen verran reilusti, että näillä energoilla vedetään taas aika monet jumpat! Lähdin eilen iltapäivällä kävelylle, joka yltyi kuitenkin juoksulenkiksi kun askel tuntui niin kevyeltä. Tuli fiilis, että voisihan sitä lenkkeillä useamminkin ja kohottaa pikku hiljaa peruskuntoa entiselle tasolle. Kuulostaa mun suusta omituiselta, mutta kaipaan juoksemista! Tuli näköjään tämäkin päivä vastaan 😀

Mä olen luonteeltani kova haaveilemaan ja unelmoimaan. Päässä vilisee koko ajan ideoita, joita haluaisin toteuttaa, mutta mieli ja suunnitelmat muuttuu ennen kuin ehdin toteuttaa ne. Olen itse tähän jo tottunut, koska olen ollut tällainen aina. Suunnitelmat ja unelmat ajavat mua koko ajan eteenpäin, motivoivat ja saavat tekemään enemmän duunia. Varsinkin treenaamisessa tarvitsen koko ajan suunnitelmia ja päämääriä. Mies lueskeli eilen netistä mun horoskooppia ja nauroin katketakseni kun kuulin sen. Vesimies pyrkii koko ajan kohti suurempia päämäriä ja menee vaikka läpi harmaan kiven saavuttaakseen haluamansa. Eipä voisi paremmin pitää paikkansa! Työelämässä mä olen tällä hetkellä täysin tyytyväinen tavallisena rivityöntekijänä, mutta treenaamisessa mä kaipaan koko ajan haasteita, että jaksan pysyä motivoituneena.

Olen kuntouttanut olkapääni kohtuullisen nopeassa tahdissa. Leikkauksesta saakka tämä oli selkeä päämäärä. Kun aloin toipumaan, asetin seuraavan tavoitteen. Aloin työstämään järjestelmällisesti liikkuvuutta sekä lihasmassaa takaisin. Nyt jatkan tätä kunnes olen saavuttanut haluamani päämäärän. Sen jälkeen otan ohjelmistoon liikkeet, joita en pysty vielä tekemään ja otan ne haltuun. Täytän vuoden alussa 34-vuotta ja kuulin vähän aikaa sitten, että crossfitissä on otettu myös yksi masters-luokka lisää, nimittäin yli 35-vuotiaat! Palo kisaamiseen on edelleen olemassa, vaikka luulin että se on kuollut ja kuopattu. Jos tästä nyt toivun täysin ja saan astman mokomankin hyvin hallintaan niin pistän lisää pökköä pesään ja lähden tavoittelemaan jossain vaiheessa mastersien kisapaikkaa. Tähän voi mennä useampikin vuosi, mutta niin kuin sanoin. Unelmia pitää olla!

Onko siellä ruudun toisella puolella muita unelmoijia kuin minä?

Ps. Jos kiinnostaa niin mun kaikki treenivideot löydätte täältä.

Jonna

2 vastausta artikkeliin “Turhanpäiväistä haihattelua?”

  1. Kyllä, unelmia ja visioita aina pää täynnä. Mutta pieni osa niistä toteutuu . Sama juttu, työelämässä olen täysin tyytyväinen rividuunari 😀 Mutta liikunnassa olen välillä liiankin ankara itselleni.
    Taas olen päässyt juoksemaan , jälkeen , mutta täytyy sanoa että pakkolepo melkein 2 kk teki terää !! Pitäs pitää useimminkin, ilma pakkoa . TErkkuja muuten aamulekiltä . Kohta töihin .

    • Oi, ihanaa! Nauti nyt juoksentelusta 😉 Minä kävin sunnuntaina juoksemassa ja eilen kun tehtiin treeneissä paljon boksihyppyjä niin kivasti on penikat jumissa…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta