Kuka pudottaa minut alas täältä?

kuka pudottaa

Nyt vedetään sellaista nousukiitoa elämässä, että heikompaa hirvittää. Toki olen ollut vasta lomalla, mutta muutenkin nyt tuntuu luistavan paremmin kuin aikoihin. Tällaisina hetkinä pelottaa, koska matto vedetään taas jalkojen alta ja alamäki alkaa. Olen huomannut, että elämä on ylä- ja alamäkiä. Välissä voi olla hetken tasaista ja niistä hetkistä oppii kyllä nauttimaan alamäkien jälkeen. Olen todella motivoitunut, energinen ja innostunut monesta asiasta. Outo tunne, kun ensin on menty pitkän aikaa matalalentoa ja toivottu että yleisfiilis kääntyisi taas ylöspäin.

Jännä miten ensin harmittelin kovasti, kun jouduin lopettamaan säännölliset crossfit-treenit. Siis minähän olin hetken aivan palasina. En halunnut palata kuntosalitreeneihin, mutta nyt kun olen taas päässyt niihin sisälle, on into valtava! Hankaluuksia toki on ja kroppa jumittaa paljon enemmän kuin ennen. Niskat on jumissa koko ajan, koska jäkitän niitä joka treenissä, mutta eiköhän siitäkin vaivasta päästä eroon ajan kanssa. Täytyy vain tehostaa lihashuoltoa ja ensi viikolla olenkin menossa taas pitkästä aikaa osteopaatille. On ollut mahtavaa huomata miten lihakset ja koko kroppa alkaa tottua uudenlaiseen kuormitukseen ja voimatasot kasvavat päivä päivältä. Olen löytänyt taas kävelylenkit palauttavana liikuntamuotona ja huomannut jälleen miten paljon ne vaikuttavat omaan mieleen. Mulla on tapana miettiä syntyjä syviä kävellessä ja suunnitella tulevia. Viime aikoina parhaat ideat onkin tulleet juuri ulkoillessa. Raitis ilma kirkastaa koko mielen.

Pari kuukautta sitten meillä kävi kotona siivooja ja koti oli silloin ihanan siisti ja puhdas hetken aikaa. Nyt kaikki on mullin mallin ja yritän pitää kaaosta edes jotenkin kurissa. Ihmetyksekseni en ole stressannut asiaa ollenkaan, vaan tehnyt sen minkä olen jaksanut ja ehtinyt. Mietin aamulla pari hommaa, jotka on tehtävä päivän aikana ja kaikki muu on plussaa. Tälle päivälle on esimerkiksi eteisen tason siivous ja imurointi. Eilen keskityin pyykkäämiseen ja vaatteiden viikkaamisen kaappiin. Ehkä olen ennen ahnehtinut liikaa ja vaatinut itseltäni mahdottomia. Ei kai sellaisten vaatimuksien alla kukaan jaksa? Itse kai sitä on itsensä pahin vihollinen ja asettaa riman liian korkealle. Toivon hartaasti, että tämä chilli vaihe elämässä jatkuu pitkään ja saan nauttia rauhallisesta ja seesteisestä elämästä, eikä kukaan tule pudottamaan minua alas täältä pilvilinnoista!

Kuinka sun viikko on mennyt?

Jonna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 14
Tykkää jutusta