Entä jos tulee ero?

*Sisältää mainoslinkkejä

entä jos tulee ero?

En ole pitkään aikaan nähnyt painajaisia. En oikeastaan mitään unia. Painajaisia näen silloin kun mieltäni painaa jokin asia, joten tästä voitanee päätellä että viime aikoina on eletty suhteellisen huoletonta elämää. Mun painajaiset liittyy nykyään aina parisuhteeseen ja olen tainnut siitä asiasta mainita täällä blogissakin aiemmin. Nuorempana näin aina unta, jossa me asuimme vielä vanhassa kotitalossa. Lähdin hämärällä viemään roskia vähän matkan päähän roskalaatikolle ja kun käännyin takaisin kotiin, oli talo ilmiliekeissä. Joku tumma hahmo lähti kävelemään minua kohti ja yritti saada minut kiinni. Uni päättyi aina siihen, kun mies oli tarttumassa minuun kiinni. Viime yönä heräsin kahden aikaan aivan järkyttävään puristuksen tunteeseen kurkussa. Haukoin henkeä ja itkin. Tällaista ei ole tapahtunut ihan hetkeen. Vihaan painajaisia, koska tunteen niiden aikana ovat niin voimakkaita!

Mies kävi viime viikonloppuna laivalla ja painajainen liittyi siihen. Olin nuorempana todella mustasukkainen, mutta olen tästä ominaisuudesta päässyt 97% eroon. Jostain syystä laivareissun jälkeen pieni piru olkapäälläni alkoi ilkkua ja oli pakko kysyä mieheltä että oliko hän ollut ihmisiksi. Tiedän ettei tämä ihminen loukkaisi minua koskaan sillä pahimmalla tavalla, mutta siitä huolimatta pieni huoli kaikui takaraivossa. Niin kuin se tekee aina näiden reissujen jälkeen. Tiedän nimittäin että minunkin miehellä ottajia riittäisi kyllä kun ei ole mistään rumimmasta päästä ja luonteeltaankin hän on joka naisen unelma.

No kahdelta yöllä heräsin painajaiseen, jossa hän olikin tavannut laivalla jonkun toisen ja sanoi haluavansa eron. Ilkkui vielä oikein kuinka paljon onnellisempi hän on tämän uuden naisen kanssa. Aikani pyörin sängyssä miettien asiaa ja yrittäen haihduttaa unta pois mielestäni. Uni kuitenkin jatkui ja kolmen jälkeen heräsin siihen uudestaan. Aloin miettiä mitä jos tulee ero? Siis ihan oikeasti. Miten mun elämä muuttuisi? Sehän muuttuisi todella paljon. Menettäisin rakastamani ihmisen ja parhaan ystäväni. 12 yhteisen vuoden jälkeen elämääni tulisi ammottavan suuri aukko. En pääsisi enää mökille ja joulun vietot pitäisi miettiä uudestaan. Ehkä vaihtaa asuntoakin, koska en pystyisi yksin maksamaan lainaa. Rahat olisivat todella tiukilla ja joutuisin huolehtimaan kaikesta yksin. Siis ihan yksin. Ulkomaan matkoista olisi turha haaveilla. Miten lapsen huoltajuus sovittaisiin? Vuoro viikoin? Löytäisinkö koskaan enää ketään? Haluaisinko edes? Tällaisia ajatuksia kun pyörittelin tunnin verran päässäni niin itkuhan siinä tuli.

Koko aamu on mennyt melko alavireisissä tunnelmissa. Tällaisten unien ja ajatusten hetkellä vasta ymmärtää kuinka paljon oikeastaan toista rakastaakaan. Arjen keskellä se joskus unohtuu, mutta on hyvä että se palautuu välillä rankemmalla kädellä mieleen. Tiedän, että mun on ihan turha pelätä tai miettiä tällaisia asioita, mutta mietin silti. Päätä ei voi kääntää yhtäkkiä off -asentoon. Mielikuvitus on liian vilkas ja tällä hetkellä kiroan sen juuri sinne minne päivä ei paista. Liikaa ajatuksia päässä. Ihan turhia ajatuksia!

Huh, kyllä tästäkin päivästä vielä selvitään voittajana!

Hei, Elloksen Black Tuesday -tarjoukset ovat voimassa vain 24h! Kannattaa tsekata läpi, siellä on mm. treenivaatteita alessa (joista itse maksoin täyden hinnan…) Tsekkaa tarjoukset tästä.

Lue myös:

Kuinka teillä riidellään?

Mistä löytyy täydellinen kumppani?

Miksi puolison exää vihataan?

Helvetin parisuhde

♥ SEURAA MINUA ♥

Palasia arjestani Instagramissa // Youtubessa // Facebookissa.

Snapchat: jonnamusakka

 

Jonna

4 vastausta artikkeliin “Entä jos tulee ero?”

  1. Itse olen seurustellut mieheni kanssa viisi vuotta ja koen olevani aika mustasukkainen edelleen. En haluaisi olla, mutta minkäs teet. Huono itsetunto minulla kyllä on ja monenlaista muutakin ongelmaa (:D) ja käyn terapissa. Tunnistan nuo unet, vaikken niitä ole hetkeen nähnyt. En muista kauanko olimme olleet yhdessä, kun näin ensimmäisen unen, jossa tulen jätetyksi. Samalla se oli voimakkain painajainen, jota olen nähnyt. Heräsin siihen, että itken, eikä se ole minulle tavallista. Kun ajattelen terveellä järjellä, tiedän ettei mies ikinä haluaisi loukata minua. Mutta joskus mustasukkaisuuspäissäni epäilen toista ja se näkyy noissa unissa. Meillä on myös suhteessa ollut välillä niitä huonompiakin kausia ja sillon huomaan miettiväni juuri sitä, kuinka paljon elämäni muuttuisi jos eroaisimme. Ei, meillä ei ole lapsia, mutta lemmikkejä on. Jäisivätkö ne automaattisesti minulle? Lemmikkeihinkin saa menemään jonkun verran rahaa ja entäs hoitaja loman ajaksi (tämä on yleensä järjestynyt miehen perheen puolelta). Oon tehnyt yhden reppureissun yksin ja se oli hieno kokemus, mutta en kuitenkaan haluaisi joka paikkaan matkustaa yksin ja samanhenkisiä kavereita ei kauheasti ole. Mulla on krooninen matkakuume ja moni kohde, jonne haluaisin matkustaa on sellainen, etten ehkä yksin menisi. Entäs arki? Mulla ei ole enää kovin montaa läheistä kaveria ja arjesta tulisi varmaankin aika yksinäistä. Mulla ei myöskään ole kovin vahvaa uskoa siihen, että löytäisin tai haluaisin edes löytää lähitulevaisuudessa uutta kumppania. Apua, kuulostaapa elämäni säälittävältä 😀 Mutta kuten joskus sinun kaveripostaukseen kommentoinkin, niin uusia kavereita on mun mielestä hankala löytää näin aikuisiällä, enkä tutustu helposti uusiin ihmisiin. Siksi sillä kumppanilla on niin suuri merkitys elämässäni, ehkä liiankin suuri. Viihdyn toki yksinkin, mutta en aina.

    • Yksinäisyyttä mietin minäkin. Olisi todella yksinäinen , jos meille tulisi ero. Harvemmin ehdin ketään kavereita tapaamaan arkena ja heilläkin omat perheensä ja menonsa. Toivotaan, että meno jatkuu samana tulevaisuudessakin 🙂

  2. Mustasukkaisuus on jännä piirre ihmisessä. Oma mielikuvitus ei siihen oikein riitä eikä kokemuksetkaan siihen suuntaan aja. Paitsi siitä toisesta näkökulmasta. Olla epäiltynä ja syytettynä milloin mistäkin ihan syyttä☹ Mutta meitä on tosiaan moneen junaan. Ite oon ajatellut asian niin että aikuinen ihminen on itse vastuussa teoistaan ja jos niin ajattelemattomia valintoja tekee niin itsepä niistä vastaa. Kärsijöitä on muitakin kuin minä. Ja mullahan on suuret luulot omasta pärjäämisestäni. Nyt kun mietin niin olen mustasukkainen ollut joskus ystävieni ajankäytöstä mutta en koskaan parisuhteessa🤔

    • Tuo toinenkin puoli on nähty eikä se todellakaan kivalta tunnu. Siksi yritänkin aina järkeillä asiat päässäni ennen kuin avaan suuni. Jollain tavalla uskon myös kohtaloon. Jos toinen menisi törttöilemään ja sen vuoksi tulisi ero, elämän piti mennäkin niin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 21
Tykkää jutusta