10 x asia, jonka haluaisin oppia

10 x asia, jonka haluaisin oppia

En ole opiskellut bioanalyytikko-tutkinnon jälkeen päivääkään ja huomaan, että alan kaipaamaan haasteita elämässäni. Arvostan asioiden oppimista ihan eri tavalla kuin opiskeluaikana, kun kaikki oli pakkopullaa ja odotin vain opintojen päättymistä. Jokunen vuosi menikin ihan tyytyväisenä perusarkea tallatessa. Olin onnellinen, kun ei tarvinnut ponnistella minkään uuden eteen. Nyt kädet ja aivot kaipaavat uutta tekemistä ja oppimista, joten tässäpä 10 ensimmäisenä mieleen juolahtanutta asiaa, jotka haluaisin oppia. Mieluiten heti.

10 x asia, jonka haluaisin oppia

1.Elämään enemmän hetkessä. Välillä ärsyttää suunnattomasti, kun jotain asiaa tehdessä ajatus harhailee jo ihan jossain muualla ja seuraavassa tehtävässä asiassa. Olisi ihanaa, kun voisi nauttia vain siitä jutusta mikä on juuri sillä hetkellä meneillään. Ehkä joku mindfulness-tyyppinen harjoittelu voisi auttaa asiaan.

2. Spagaatti. Joskus nuorempana taivuin vaivatta spagaattiin, mutta tällä hetkellä se ei ole edes lähellä. Olisi ihanaa olla niin notkea, että voisi heittää spagaatin milloin vain. Ja tietysti ottaa hienoja peiliselfieitä salilla spagaatissa 😀

3. Viron kieltä. Meillä käy todella paljon virolaisia asiakkaita töissä ja joskus kommunikointi heidän kanssaan on enemmän kuin hankalaa. Itsensä kehittäminen ja uusien asioiden oppiminen on parasta mitä tiedän, joten tämä voisi olla varsin hyvä taito moneltakin eri kantilta!

4. Leikkimään niin kuin lapsi. Miksi aikuisena on niin vaikeaa heittäytyä mielikuvituksen valtaan ja leikkiä samalla tavalla kuin lapsi? Antaisi leikin viedä eikä mikään olisi liian noloa? Oi sitä huolettomuutta! Sitä kaipaan todella. En ole mikään hyvä leikkimään barbeilla, mutta pelaamisesta tykkään.

5. Luopumaan asioista. Tykkään, että kodissa on siistiä ja avaraa eikä tavaroita saa olla liikaa. Silti välillä on todella vaikeaa päästää irti esineistä, vaikka niillä ei olisikaan enää mitään käyttöä tai tunnearvoa. Ikinä kun ei voi tietää, jos sitä tarvitsee….

6. Kasvattamaan orkideoja. Miksi oi miksi orkideat (ja oikeastaan kaikki kukat) kukkivat anopilla ja isovaarilla, mutta ei meillä? He istuttavat orkideat mustaan multaan läpinäkymättömään ruukkuun ja pitävät ne litimärkinä mitä ei kaikkien taiteen sääntöjen mukaan juuri saa tehdä! Silti orkideat kukkivat 365 päivää vuodessa. Minulla ne säilyvät hengissä, mutta eivät mokomat kuki.

7. Tekemään erilaisia kastikkeita ja sooseja. Tykkään todella paljon kastikkeiden tuomasta mausta ja kosteudesta ruuassa, mutta en osaa niitä itse tehdä. Aina tulee pahaa tai vähintäänkin epämääräistä lirua, jota ei syö kukaan.

8. Menemään nukkumaan ajoissa. Joka aamu ajattelen, että tänään menen nukkumaan viimeistään yhdeksältä. Kuitenkin löydän itseni kukkumasta vielä yhdentoista maissa, koska ei väsytä. Paitsi seuraavana aamuna. Mun sisäinen kello ei ole tehty aikaisia aamuja ja aikaisin nukkumaanmenoa varten. Nyt nukun noin 7h yössä, kun optimaalinen unimäärä olisi mulle 8-9 h.

10 x asia, jonka haluaisin oppia

9. Virkkaamaan asioita. Osaan juuri ja juuri perussilmukoita, mutta mitään kovin järkevää en saa koskaan aikaiseksi. Paitsi lomalla ampiaisenpesiä ja niitä tulikin tehtyä sitten paljon. Olisi ihanaa osata virkata tytölle hattuja, pehmoleluja ja keppareita. Kotiin tiskirättejä, tyynynpäällisiä ja mattoja. Jostain syystä virkkaaminen on minulle miljoona kertaa vaikeampaa ymmärtää kuin kutominen!

10. Tekemään hienoja lettejä ja kampauksia. Tyttö haluaisi kovasti, että tekisin hänelle joka aamu päiväkotiin jonkun kauniin kampauksen tai hienon letin. En saa useinkaan edes perusranskanlettiä tehtyä näillä nakkisormillani. Aina on sormet solmussa ja hermot menee. Toisilta se taas käy todella näppärästi. Viimeiset pari viikkoa eräs päiväkodin aikuinen on taikonut tytölle kauniita lettejä. Kateellisena ihastelen niitä iltaisin. Minäkin haluan osata!

Mitä asioita sinä haluaisit oppia?

Edellinen postaus: Kermainen nyhtökaura-curry

♥ SEURAA MINUA ♥

Palasia arjestani Instagramissa // Youtubessa // Facebookissa.

Snapchat: jonnamusakka

Aikuinen, uuden oppiminen pitää mielen virkeänä

uuden oppiminen pitää mielen virkeänä

Muistan elävästi sen hetken, kun valmistuin koulusta. Tajusin, että tässähän pitäisi lähteä työelämään ja tuntui etten oikeasti osaa mitään. Onneksi olin tehnyt paljon koulun ohella oman alan töitä, joten tiesin mitä odottaa. Mutta oli se hirveää ajatella, että niillä tiedoilla ja taidoilla pitäisi olla ammattilainen. Vasta vähän myöhemmin ymmärsin, että ammattilaiseksi kehitytään vasta työelämässä ja koulu antaa vain alustavat eväät ammattilaisuuteen. Nyt oman alan töitä on jo vuosikausia takana ja voin sanoa olevani ammattilainen. Ainakin sillä osa-alueella, jolla itse työskentelen. Kouluttautumisen mahdollisuudet tässä työpaikassa ovat rajalliset ja olen miettinyt, että mitäs nyt? Mitä nyt kun työ on hallussa eikä sieltä uuden oppimisen riemua enää juuri tule. Rakastan työtäni, älkää käsittäkö väärin, mutta melko rutinoitunutta hommaahan se alkaa jo olla.

Uuden oppiminen pitää mielen virkeänä, joten olen alkanut opetella uusia asioita työn ulkopuolella. Vapaa-aikana mahdollisuudet ovat rajattomat ja itse kukin voi opetella uutta omien mielenkiinnon kohteiden mukaan. Minä olen opetellut mm. tapetoimaan, virkkaamaan, kutomaan ja nyt vielä ompelemaankin. Tykkään myös testailla uusia reseptejä ja laajentaa osaamistani silläkin saralla. Olin nuorempana hyvä piirtämään ja minulla on myös hyvä kielipää. Tykkäisin myös tanssia eli tässä varmasti ne seuraavat asiat, joita lähden opettelemaan. Hirveää ajatellakin, että pitäisi jämähtää tähän missä olen. Elämä olisi tasapaksu puuroa päivästä toiseen. Pelkkää tylsää rutiinia, jonka loppua ei näy. En yhtään ihmettele, että niin moni lähtee nykypäivänä opiskelemaan vanhemmalla iällä uuden ammatin. Olen itsekin miettinyt, että mitäs sitten jos nykyinen työ alkaa kyllästyttää tai en pystyisi sitä enää tekemään? Luulen, että mun uusi ammatti liittyisi jotenkin ruokaan tai eläimiin. Ehkä eläintenhoitaja tai kokki tai leipuri. Tai ehkä jotain ihan muuta!

uuden oppiminen pitää mielen virkeänä
Ihan itse tehty pipo 🙂

Muutama vuosi sitten en olisi uskonut, että alkaisin tekemään minkäänlaisia käsitöitä saati remontoimaan omaa kotia. Ei nimittäin kiinnostanut pätkääkään. Ennen tytön huoneen tapetointiprojektia mietin asiaa pitkään, mutta en uskaltanut alkaa toimeen, koska pelkäsin epäonnistumista. Niin vain sain itseni rohkaistua ja aloin opettelemaan. Hyvä tuli jo ensimmäisellä kerralla ja nyt tekisi mieli opetella jotain lisää! Ehkä jokin kodin seinien maalausprojekti voisi olla seuraava etappi. Innostus käsitöihin tuli ihan puskista. Ensin opettelin virkkaamista ja sen jälkeen hurahdin kutomiseen. Parit sukat olen saanut jo tehtyä ja nyt on työn alla lapaset, jotka saattaa kyllä jäädä kesken. Kuka nyt kesällä lapasia tarvitsee? Sukkia on hurjan kiva kutoa ja mielessä on miljoona erilaista mallia, joita haluaisin kokeilla. Kutominen on todella rauhoittavaa puuhaa. Siinä mieli lepää ja aivot kirkastuu. Samalla voi ajatella ihan omia juttuja ja suunnitella tulevia. Itse en vielä niin taitava ole, että pystyisin samalla katsomaan telkkaria, mutta suomenkielisiä ohjelmia kuuntelen ja seuraan sujuvasti. Olen jo pitkään miettinyt myös ompelukoneen käyttöön ottoa. Sellainen minulla on ollut jo vuosikausia, mutta en osannut laittaa siihen uudestaan lankoja. Lomalla päätin, että nyt muuten tapahtuu, ja sain koneen ihan hetkessä käyttöön. Mökillä ompelin tytölle pipon ja itselleni lenkille leveän pannan korvien suojaksi. Viime lauantaina kävin ostamassa itselleni saumurin ja odotan vain hetkeä, että pääsen harjoittelemaan lisää! Suunnitelmissa on tehdä tytölle mekko ja legginssit ja itselleni jokin kiva mekko, kunhan löydän hyvän kankaan. Ihanaa olla näin innoissaan jostakin asiasta!

Minulla on edelleen menossa myös tytön huoneen laittoprojekti ja olin mukana myös lastenhuoneen järjestelykurssilla, mutta siitä lisää myöhemmin kunhan saadaan huone kuosiin. Eilen saatiin vihdoin ja viimein tytön vanha sänky pois huoneesta ja tänään aloitan kasaamaan uuden parvisängyn. Nippeliä, nappelia ja ruuvaamista siis tiedossa! Mikäs sen mukavempaa, kun huomenna ei ole kiire mihinkään 🙂

Omalla kohdallani rohkeus on ehkä ollut se suurin asia uusien asioiden oppimisen tiellä. En vai ole uskaltanut edes kokeilla. Olen ajatellut etten kuitenkaan onnistu, joten turha edes yrittää. Väärin! Aina kannattaa yrittää ja vaikka menisikin mönkään niin mitä sitten? Eli jos olet haaveillut valokauvauskurssista, kutomisen opettelusta, pt:n palkkaamisesta tai mistä vain, niin rohkeasti kiinni toimeen! Ei siitä voi seurata muuta kuin hyvää. Tavalla tai toiselle. Kuten ehkä olette huomanneetkin, niin minä olen mielettömän innoissani näistä uusista asioista, joita opettelen koko ajan. Ihan mieletön fiilis <3

Mitä uusia asioita sinä haluaisit oppia tai olet ihan vasta opetellut?

Edellinen postaus: En halua enää laihduttaa

♥ SEURAA MINUA ♥

Palasia arjestani Instagramissa // Youtubessa // Facebookissa.

Snapchat: jonnamusakka

Jos vain olisi enemmän aikaa

jos vain olisi enemmän aikaa

Heippa! Vietän tällä hetkellä kotipäivää sairaan lapsen kanssa. Ilmoittivat eilen päiväkodista kesken työpäivän, että tytöllä on noussut korkea kuume ja tässä sitä nyt ollaan. Mun on tosi vaikeaa vain olla aloillaan näinäkään päivinä, joten olen touhuillut vähän sitä sun tätä hoitaen samalla tyttöä. Jännä miten nuo lapset jaksavat leikkiä sairaanakin. Tai no eilen jaksoi. Tämä päivä onkin kulunut lähinnä pötkötelleen ja kuumetta pois taistellen. Illaksi menen itse vielä töihin ja hoitovastuu siirtyy miehelle. Toivon syvästi ettei kyseinen tauti ota minuakin valtaansa, sillä aamulla kurkku oli hieman karhea, mutta nyt ei onneksi enää mitään.

Tänään olisi ollut tiedossa kiva Jyskin tapahtuma, jonka joudun nyt skippaamaan sattuneista syistä. Välillä harmittaa, että ne kaikista kivoimmat tapahtumat jää välistä, kun aina juuri silloin sattuu ja tapahtuu jotain. Äsken sohvan nurkassa sukkaa kutoessani mietin mitä kaikkea tekisinkään, jos vain olisi enemmän aikaa. Niitä asioita on loppujen lopuksi aika paljon mistä minäkin haaveilen. Olisi ihanaa, jos joskus taloudellinen tilanne olisi sellainen ettei tarvitsisi ihan viitenä päivänä viikossa tehdä töitä. Tuskin näin tulee koskaan tapahtumaan, mutta ainahan sitä saa haaveilla!

Jos vain olisi enemmän aikaa

..aloittaisin jonkun uuden kielen opiskelun. Ehkäpä venäjän tai saksan. Olen kumpaakin lukenut alkeiskurssin verran, mutta siihenpä se sitten jäi.

..opettelisin remontoimaan asuntoa niin, että osaisin vaihtaa lattiat ja rempata keittiön ja kylpyhuoneen (jonkun avustuksella toki).

..ostaisin sijoitusasunnon (jos olisi enemmän rahaa ajan lisäksi), remppaisin sen itse ja laittaisin vuokralle.

..kävisin aamuisin kävelyllä ja illalla salilla.

..menisin valokuvauskurssille.

..viettäisin päivän lapsen kanssa ulkona.

..tekisin enemmän käsitöitä ja askarteluja kotona.

..osallistuisin erilaisiin koulutuksiin. Esim. Martoilla on kivoja ja hyödyllisiä koulutuksia!

..kävisin enemmän blogitilaisuuksissa.

jos vain olisi enemmän aikaa
Harjoiteltiin helmimassasta askartelua!

..leipoisin ja kokkaisin enemmän kotona. Voisin leipoa tilauksestakin!

..julkaisisin useamman videon viikossa.

..näkisin enemmän ystäviä.

..tekisin vapaaehtoistyötä esim. eläinsuojeluyhdistyksessä.

..opettelisin taas ompelemaan.

..siivoaisin meidän varaston.

..vaihtaisin tapetit olohuoneeseen ja maalaisin eteisen.

..lukisin enemmän!

..opettelisin tekemään erilaisia kukka-asetelmia.

Huomaatteko, aika moni asioista liittyy jollain tavalla käsitöihin tai käsillä tehtäviin asioihin. Minustahan on kuoriutumassa entistä pahempi koti-ihminen!

Mitä sinä tekisit jos vain olisi enemmän aikaa?

Edellinen postaus: Näppärät Nutella-naposteltavat

♥ SEURAA MINUA ♥

Palasia arjestani Instagramissa // Youtubessa // Facebookissa.

Snapchat: jonnamusakka