Masentava maanantai // My day

maanantai

Viime maanantai ei ollut mikään maailman mahtavin päivä mulle. Joskus päivä lähtee huonoille urille heti aamusta ja jatkuu samalla tavalla läpi päivän. Maanantaiaamun starttasin astumalla kissan oksennukseen keittiössä ja toiseen heti kylppärissä. Töissä päivä oli hemmetin kiireinen ja alaselkä vaivasi koko päivän. Olin jo bussissa matkalla salille, kun totesin ettei tule kauppoja. Jätin treenin välistä ja menin sen sijasta Plantageniin kasviostoksille. Koko illan kotona vaivasi ärsyttävä mikään ei huvita -fiilis. Noh näitä päiviä tulee aina välillä ja onneksi niihin mahtuu myös niitä kivoja hetkiä!

Tässä video mun masentavasta maanantaista, enjoy! Tein muuten kameraan uusia välinehankintoja. Ehkä jo ensi viikolla pääsen testailemaan niitä 😉

Jos kiinnostelee niin muita videoita voi katsella ja kanavaa tilata täältä 🙂

Uuden treeniohjelman korkkaus

Huh, mitä vilinää ja vilskettä tää viikonloppu on ollut. Palaan huomisessa postauksessa tähän asiaan enemmälti, koska nyt puhutaan treenaamisesta! Mä olen jo jonkun viikon tehnyt mun uutta treeniohjelmaa ja se vaikuttaa todella hyvältä ja pätevältä. Ainoa miinus on, että kyykkyä ja mavea tulee sen verran paljon viikon varrella, että perse on todella kovilla koko ajan. Joutunee lähipäivinä taas varailemaan hierontaa pyllymöyhinnän merkeissä 😉  Mun uusi treeniohjelma käsittää kyykkyä, leukoja, mavea ja tempauksen eri variaatioita. Tänään oli mielettömän hyvä treeni ja vaikka mun liikkuvuus estää tempauksessa montakin asiaa (mm. siistin alle menon) niin onhan se aivan huisin hauskaa, kun voi treenata terveenä ja ilman kipuja. En ota treenikerroista kauheasti stressiä, vaan treenaan 3-4 kertaa viikossa. Kesällä joudun soveltamaan aika paljon, koska on tulossa esim. mökkijaksoja jolloin en pääse salille välttämättä kovin montaa kertaa.

Mutta hei, tässä teille video mun yhdestä tempaustreenistä!

Jos kiinnostelee mun muut videot tai tilata kanavaa niin täältä löytyypi 🙂

Täytyy tehdä niin kuin mieli sanoo

Mä olen jo tovin huomannut jonkinlaista muutosta itsessäni. En tiedä johtuuko kaikki tästä ihanasta kasvaneesta valon määrästä vai tuosta kirotusta olkapäästä. Kaipaan nimittäin jotain muutosta. Olen jo vähän aikaa miettinyt onko crossfit sittenkään täysin mun laji. Siis täysipainoisesti harjoiteltuna. Rakastan tehdä erilaisia voimajuttuja ja mua harmittaa suunnattomasti, kun tässä uudessa treenijaksossa ne ovat paljon pienemmässä roolissa kuin aikaisemmin. Tykkään toki paljon myös painonnostosta, mutta en uskalla temmata enää. Pelkään koko ajan olkapääni puolesta ja viime viikon tulehdusepisodi säikäytti mut entistä pahemmin. Tämä ihana valon määrä on saanut kaivelemaan lenkkikenkiä kaapista yhä useammin. Lauantaiaamuna olin ysiltä tikkana juoksemassa. Siis minä, joka oikeasti vihaa juoksemista! Juoksu on mun joka keväinen projekti ja sieltä se taas nostaa päätään.

Viikonlopun vietin pohtien miten sovellan treenejäni. Vähennän todennäköisesti varsinaisia cf-treenejä ja lisään voimaa ja perus lihaskuntotreeniä. Näillä näkymin en aio ottaa toista korttia millekään muulle salille, vaan teen sähkötiellä kaiken sen mitä pystyy. Mietin pitkään teenkö nyt hallaa itselleni, kun en seuraakaan salin varsinaista ohjelmointia, mutta tiedän myöskin sen, että mun on pakko seurata omaa sydäntäni jos haluan pitää motivaatiota yllä. Kaipaan tukevien lihasten vahvistamista ja ykkösmaksimien testaamista. Yritän tässä keksiä miten jaksotan treenini vai menisinkö ihan vain fiiliksen mukaan. En tiedä. Sen tiedän, että peruin tämän päivän varsinaisen cf-treenin ja menen salille ainakin mavettamaan ja tekemään voimisteluohjelmaani. Keskiviikolle on suunnitteilla juoksulenkki. Aloin opettelemaan päkiäjuoksua ja se tuntuu sopivan mulle erinomaisesti. Lauantain lenkillä ei penikat äksyilleet ollenkaan tällä tyylillä juostuna, mutta onhan siinä opettelemista!

Vaikeinta tässä kaikessa on yrittää suunnitella treenit fiksusti ettei tule ahnehdittua. En halua olla koko ajan jumissa enkä halua lähteä rykimään seuraavaan treeniin kipeillä paikoilla. Yritän pitää järjen päässä ja treenaamisen nousujohteisena ja nyt kaipaan selkeästi jotain erilaista. Nyt on pakko uskaltaa luottaa omaan intuitioon ja tehdä jotain erilaista kuin muut (ohjelmointia seuraavat). Fiilispohjalta mennään ja tehdään sitä mitä hyvältä kunakin päivänä tuntuu. Pääasia kunhan on kivaa!

Onko siellä muita juoksusta innostuneita?

Tuloksia syntyy, kun jaksaa tehdä töitä niiden eteen

*Sisältää mainoslinkkejä

Vielä kolme kuukautta sitten olin rapakunnossa. Olkapään operaatiosta oli kulunut aikaa puolisen vuotta ja yritin treenata silloin ahkerasti salilla. Sydän oli kuitenkin koko ajan muualla ja treenaaminen oli kauheaa pakkopullaa. Menin, tein sen mitä piti ja lähdin. Tiesin kuitenkin, että teen sen kaiken vain päästäkseni takaisin kuntoon ja keksisin jotain muuta kun sen hetki olisi. Tein kotona ja salilla tunnollisesti kaikki liikkeet, jotka fysioterapeutti oli minulle ohjeistanut ja joka viikko yritin nostaa rasitusta aste asteelta. Aloin kuntoutumaan yllättävän nopeasti ja treenikaverin houkuttelemana palasin takaisin crossfitin pariin.

Alkuun pelotti teenkö jotain liikaa tai väärin. Opin todella nopeasti havaitsemaan kropan signaalit ja hölläsin tahtia, jos meno yltyi liian rankaksi. Aloin melkein heti treenaamaan viisi kertaa viikossa ja nautin treenaamisesta suunnattomasti! Joka viikko tapahtui edistystä ja pikku hiljaa pystyin tekemään samoja harjoituksia kuin muutkin. Fyssarin ohjaukset loppuivat ja sitten olinkin omillani. Päätin heti etten lopeta pienten tukiliikkeiden tekemistä enkä ole lopettanut vielä näin kolme kuukautta jälkeenpäinkään niitä. Kun kerran rikkoo itsensä, ei sitä halua tehdä toiste. Harmittaa kuunnella salilla ihmisiä, joilla on olkapäiden kanssa ongelmaa, ja jotka eivät halua hakea siihen apua. Toivotaan vain, että kipu ja ongelmat menee itsekseen ohi. Vähätellään oireita. Näin ajattelin nimittäin itsekin. Vuoden taistelin ja sitten luovutin. Oli pakko hakea apua ja vaikka leikkauspöydälle jouduinkin, en kadu sitä yhtään. Saan ainakin treenata kivuitta! Itselläni, ja monella muullakin, halu treenata on kovempi kuin halu hoitaa itsensä kuntoon. Uskotaan, että se aika on kaikki pois treenaamisesta. Voin kertoa, että kaikki se aika jonka vain kitkuttaa kipujen kanssa, on pois kovalta treeniltä. Kumpa olisin itsekin tajunnut aikaisemmin hakeutua hoitoon! Nyt olen viisaampi ja kuuntelen kropan signaaleja todella tarkkaan. En treenaa väsyneenä ja pidän järjen päässä isojen painojen kanssa, vaikka kuinka tekisi mieli kokeilla mihin pystyy. En ole vieläkään 100% kunnossa enkä tiedä olenko sitä koskaan.

Paita Reebok täältä* // housut Nike (ostettu käytettynä) // Kengät Reebok täältä*(nyt alessa!)
Tuloksia syntyy, kun jaksaa tehdä töitä niiden eteen. Tämän voin allekirjoittaa täysin. Koko kuntoutusprojekti oli ihan itsestäni kiinni ja hoidin sen hemmetin hyvin. Ei pelkkä leikkaus ketään terveeksi tee. Jälkipuinti on hoidettava ihan itse ja moni ei jaksa sitä valitettavasti tehdä. Kun palasin takaisin crossfitin pariin kolmisen kuukautta sitten, me testattiin ykkösmaksimit maastavedossa, kyykyssä ja shoulder pressissä (pystypunnerrus seisten tangolla). Kaikissa liikkeissä painot ovat nousseet kovalla tahdilla ja alan olla vanhoissa kilomäärissä. Mavessa nousi silloin 90kg ja viime viikolla tein kaikkien aikojen uuden peeärrän 120 kilolla! Myös peruskunto on noussut kohisten ja pystyn oikeasti tekemään jo suht kovilla tehoilla kaikki treenit. Ensi viikolla meillä alkaa juoksutreenit, joita odotan pelonsekaisella innolla. Olen aika huono juoksija, mutta tänä kesänä voisin yrittää siinäkin petrata! Olen luonteeltani vähän sellainen, että mun pitää saada nähdä ihan konkreettisia tuloksia sopivin väliajoin jotta motivaatio pysyy huipussaan. Nyt niitä tuloksia on nähty melkeinpä koko vuoden tarpeiksi 😀

Näin positiivisin mielin täällä alkavaan viikkoon! Tänään menen tekemään openin 17.4 lajin uudestaan ja yritän parantaa perjantain tulostani 😉 Saa nähdä onko mun uusi taktiikka parempi vai huonompi…

Hei joko teille on Fitcard tuttu sovellus? Fitcard on siis uusi liikuntasovellus, jonka avulla pääset yhdellä kuukausittaisella maksulla treenaamaan kaikkiin applikaation sisältämiin  liikuntapaikkoihin! Valittavana on yli 100 liikuntapaikkaa ja lajeina on esim. kuntosali, jooga ja ryhmäliikunnat. Hinta alkaen 19e/kk! Hinta määräytyy asettamiesi treenikertojen perusteella eikä Fitcardissa ole sitoutumispakkoa saati jatkuvia maksuja! Ja korttihan kulkee kätevästi mukana puhelimessa 😉 Tsekkaa lisää täältä*.

 

Parasta on nämä ihmiset

Olipa kerrassaan huikea, mutta rankka viikonloppu! Tohinaa oli niin paljon, että tuntuu kuin koko viikonloppua ei olisi ollutkaan. Ei ainakaan levolla jäänyt liikaa aikaa. Koti näyttää just siltä, että siellä on pelkästään asuttu eikä siivottu. Normaalistihan mä siivoa ja puunaan viikonloppuna sen minkä ehdin, mutta tänä viikonloppuna en ehtinyt. No, elämäähän se vain on ja elämän jäljet saa näkyä! Ainakin niin pitkään kun lattioita pitkin mahtuu kävelemään 😀

Heitettiin treeniporukalla reissu Tampereelle lauantaina katsomaan Winter wareja eli epävirallisia crossfitin sm-kisoja. Paikka oli aika lailla täynnä ja tunnelma katossa alusta loppuun. Meidän salilta oli pari kisaajaa ja lähisalilta muutama lisää. Heidän lisäkseen kisaamassa oli useita tyyppejä, joita seuraan somessa ja fanitan suuresti. Näihin lukeutuu mm. Stefanie Hagelstam alias Steffit, Laura Hämäläinen ja Jenni Puoliväli ja olihan siellä monia muitakin! Jokainen kisaaja oli todella hurjassa kunnossa ja jos tuonne lavalle mielii niin täytyy olla jokainen osa-alue kunnossa. Voittoon vaaditaan niin voimaa, taitoja, kestävyyttä kuin ketteryyttäkin mentaalisesta puolesta puhumattakaan. Vaikka itsekin kovasti kisaamisesta haaveilen niin pitkä matka on siihen kuntoon, että voisin edes harkita. Katsellaan sitten, kun mastersraja eli 40 vuotta tulee vastaan 😉 Ehkä silloin ollaan jo sillä tasolla, että uskaltaa kisata. Meidän salin Ville Parviainen otti mielettömän loppukirin ja sijoittui kolmanneksi, ihan huippua!

Nämä kuvat Winter warin instagramista @cfwinterwar

Kisoista saa joka kerta ison annoksen lisää motivaatiota ja potkua omiin treeneihin ja niin tapahtui tälläkin kertaa! Voi miten hyvä oli eilen käydä paukasemassa tiistain voimaliikkeet pois alta. Osa meidän treeniporukasta jäi Tampereelle vielä jatkobileisiin, mutta itse tulin samana iltana pois, joten eilen oli energiaa treenata. Viime vuonna lipsahti vähän pitkäksi mullakin enkä kovin ilolla muistele sitä seuraavan päivän olotilaa. Tällä kertaa valitsin viisaammin ja vaikka se tarkoitti pois jättäytymistä bileistä niin arvostan enemmän kunnon yöunia. Ehkä niissä bileissäkin ehtii vielä käymään myös treenikavereiden kanssa. Crossfitissa ehdottomasti parasta onkin kaikki nämä ympärillä olevat mahtavat ihmiset. En yhtään ihmettele miksi crossfittia haukutaan kultiksi, koska yhteisöllisyys meillä on todella voimakasta. Ehkä juuri sen takia en yhtään viihtynyt peruskuntosalilla leikkauksen jälkeen. Ei siellä ole yhtään samanlaista!

Tänään taas normaaliarki jatkuu töineen ja treeneineen. Tällä motivaatiolla puuskutetaan taas hetki eteenpäin! Nyt vain odotellaan josko meidänkin salille saataisiin vihdoin ja viimein uusia laitteita, jotta pysytään muiden perässä. Oliko teistä kukaan katsomassa kisoja lauantaina?

 

Fitistä fätiksi ja takaisin

Processed with VSCO with a6 preset

Olen tainnut aikaisemminkin mainita, että rakastan tositv -ohjelmia enkä edes häpeä sanoa sitä! En silti katso ihan mitä tahansa rikkaiden ihmisten rellestyksiä, vaan minua puhuttelee enemmän tosielämän onnistumiset. Seuraan jonkin verran myös parisuhdekoukeroihin liittyviä realityohjelmia, kuten Temptation islandia, mutta pääasiassa mun suosikkeja on erilaiset laihdutusohjelmat. Vaikka en itse mikään laihduttaja olekaan niin minusta on mielenkiintoista nähdä mitä sarjojen ihmisille tapahtuu. Mistä he lähtevät liikkeelle ja mihin tulokseen pääsevät. Mitä kokevat matkan varrella ja koska oivallus terveellisemmästä elämästä tulee. Usein näissä ohjelmissa tunteita ei säästellä ja kyllä, usein myös minä itkeä tihrustan sohvalla! Mä olen tällainen herkkis, joka eläytyy jopa ohjelmiin niin valtavasti, että koen tunteet yhtä vahvasti kuin ohjelmien henkilötkin. Enkö edes häpeä myöntää sitä 😀 Realityohjelmissa on se hienous, että oma arki ja murheet unohtuu täysin hetkeksi. Saa heittää ajatukset nurkkaan ja nollata päätä. Toimii mainiosti ainakin mun kohdalla!

Tämän hetken suurin suosikki on subilla keskiviikkoisin tuleva Fitistä fätiksi ja takaisin. Jokaisessa jaksossa on yksi personal trainer ja yksi asiakas ja heidän matkaansa seurataan kahdeksan kuukauden ajan. Alussa traineri lihottaa itseänsä neljän kuukauden ajan fätiksi, jotta hän ymmärtää lihomisen tuomat fyysiset ja psyykkiset vaikutukset. Neljän kuukauden lihotuskuurin jälkeen valmentaja alkaa pudottamaan painoa yhdessä ylipainoiset asiakkaan kanssa. Ohjelmaa on tullut vaikka kuinka monta jaksoa nyt, mutta viime jakso oli tähän astisista parhain. Siinä oli niin mielettömän ihania tyyppejä ja aivan loistava valmentaja, että oli pakko kirjoittaa ohjelmasta! Kaikki ohjelman valmentajat eivät ole olleet kovin mielenkiintoisia tyyppejä saati sellaisia, jonka itselleni haluaisin, mutta viime jakson kaverin huolisin traineriksi milloin vain enkä vähiten siksi, että hän treenaa crossfittiä 😀 Ainoa asia mikä tässä ohjelmassa mietityttää on se, että vaikka valmentajat lihottaa itseään noin 20kg niin eiväthän he missään nimessä lihavia ole! Suurin osa heistä on lähtökunnoltaan änkyräkireitä ja kun siihen lisätään parikymppiä painoa niin he ovat ihan normaalin näköisiä. Toissa jaksossa naisvalmentaja oli vain 152 cm pitkä ja hänessä kyllä painon lisäys näkyi selkeästi, mutta muissa ei niinkään paljon.

Minä saan näistä ohjelmista hurjasti lisää motivaatiota itselleni niin hullulta kuin se kuulostaakin! Alan miettimään omia tavoitteitani ja keinoja päästä niihin, vaikka ne eivät laihdutukseen liitykään. Mulle toisten onnistumisen näkeminen toimii motivaattorina ja siksi näitä sarjoja viihteen lisäksi katselenkin. Toki motivaatiota saa salilta treenikavereista, mutta myös tämä on hyvä keino lisätä sitä ja pohtia omia unelmia ja keinoja saavuttaa ne. Juuri eilen katselin boksilta Fitistä fätiksi ja takaisin ja mietin miten haluan kääntää mun tämän viikon yhden treenin paremmaksi. Mietin mitä minun pitäisi tehdä sen eteen ja menin tänään ja tein sen. Ja hyvinhän se onnistui! Välillä sitä vaan kaipaa tsemppausta enemmän kuin toisina päivinä ja tsemppi voi tulla mitä ihmeellisemmistä asioista, kuten mulla laihdutusohjelmista 😀 Väliäkö sillä mistä tulee kunhan tulee!

Onko Fitistä fätiksi ja takaisin teille tuttu? Mistä te saatte motivaatiota lisää?

En haluaisi kehua, mutta nyt on ehkä pakko

*Sisältää mainoslinkkejä

Processed with VSCO with 5 preset

*Sis.mainoslinkin

Mahtavaa lauantaita tyypit! Mulla on tänään aika hektinen päivä, vaikka yritänkin kovasti välttää minkään sortin suunnitelmia viikonlopulle. Aina se ei kuitenkaan onnistu, joten mennään nyt sitten tukka putkella tämä päivä. Lähden kohta puoliin Tikkurilaan crossfit 01300:lle olkapääklinikkaan, jota on vetämässä mm. muakin hoitanut Tero Heikkilä Forever fysiolta sekä crosffit kilpailija ja fysioterapeutti Asta Vilenius. Uskon, että tästä päivästä tulee loistava ja saan lisää työkaluja olkapäiden kunnossa pitämiseen. Tiksistä riennän Flamingoon tytön kaverisynttäreille, sieltä suoraan saunaan ja kotiin laittamaan ruokaa. Sitten odottaakin kaikki kotipuuhat. Yritän jotain saada jo tänään aikaiseksi niin ei tarvitse huomiselle jättää. Ainakin kirppishommia täytyy hoitaa!

Processed with VSCO with 5 preset

Processed with VSCO with 5 preset
Paita täältä.

Mä olen saanut treenata nyt todella hyvin. Kroppa pysyy aivan mahtavasti mukana ja alkuviikosta aloitetun astman lääkityksen ansiosta keuhkotkin alkaa tehdä yhteistyötä. Eilen ei tarvinnut enää ottaa kesken treenin avaavia ja hengitys kulki kuin unelma. Huomasin heti miten paljon paremmin pystyin jatkamaan treeniä, vaikka sykkeet nousikin. Ei tarvinnut tehdä välikuolemaa lattialle 😀 Mun voimatasot nousee koko ajan kovaa vauhtia. Me käytetään voimaliikkeissä wendlerin 5-3-1 systeemiä, joka on aina toiminut mun kropalla todella hyvin. Latasin puhelimeen wendlerin appin, joka laskee mulle sarjapainot joka treeniin valmiiksi. Se laskee myös tulosten perusteella tän hetkisen ykkösmaksimin, mutta toki se on vain laskennallinen. Käytäntö onkin sitten eri juttu, että nouseeko lasketut ykkösmaksimit vai ei..Enivei, ohjelman mukaan alan olla jo mun entisissä leikkausta edeltävissä ykkösmaksimeissa, mutta toki ne maksimit täytyy vielä tehdä ihan käytännössä jossain vaiheessa! Tuo appi lisää motivaatiota ihan hurjasti, koska kehityksen näkee niin konkreettisesti joka kerta.

Eilen tein tämän viikon rästikyykyt vielä 30 minuutin hiki-syke-treenin päälle. Ajattelin ettei kyykyt välttämättä kulje siinä vaiheessa enää kovin hyvin, mutta mitä vielä! Väsymyksestä ei tietoakaan ja jokainen toisto nousi ihan suunnitellusti. Tuo wendler on siitä hauska, että se laskee viimeiseen sarjaan toistomäärän joka tulisi saavuttaa, että ykkösmaksimi nousisi uusiin lukemiin. Ainakin minua tieto tietystä toistomäärästä motivoi saavuttamaan sen! Sillä ajatuksella lähdin eilenkin kyykkäämään ja yleensä kun päätän jonkin toistomäärän saavuttaa niin sen myös saavutan 😉 Normaalisti en halua kehua täällä ääneen, mutta nyt on kyllä pakko kehua itseään oikein kunnolla! Vitsi mä olen ylpeä itsestäni! Toivottavasti treenit jatkuu samalla mallilla tästä eteenpäinkin!

Oletko sinä onnistunut jossain todella hyvin viime aikoina?

Turhanpäiväistä haihattelua?

Processed with VSCO with j3 preset

Parin päivän mässäilyn jälkeen pääsin tänään taas treenien makuun. Tuli syötyä parina päivänä sen verran reilusti, että näillä energoilla vedetään taas aika monet jumpat! Lähdin eilen iltapäivällä kävelylle, joka yltyi kuitenkin juoksulenkiksi kun askel tuntui niin kevyeltä. Tuli fiilis, että voisihan sitä lenkkeillä useamminkin ja kohottaa pikku hiljaa peruskuntoa entiselle tasolle. Kuulostaa mun suusta omituiselta, mutta kaipaan juoksemista! Tuli näköjään tämäkin päivä vastaan 😀

Mä olen luonteeltani kova haaveilemaan ja unelmoimaan. Päässä vilisee koko ajan ideoita, joita haluaisin toteuttaa, mutta mieli ja suunnitelmat muuttuu ennen kuin ehdin toteuttaa ne. Olen itse tähän jo tottunut, koska olen ollut tällainen aina. Suunnitelmat ja unelmat ajavat mua koko ajan eteenpäin, motivoivat ja saavat tekemään enemmän duunia. Varsinkin treenaamisessa tarvitsen koko ajan suunnitelmia ja päämääriä. Mies lueskeli eilen netistä mun horoskooppia ja nauroin katketakseni kun kuulin sen. Vesimies pyrkii koko ajan kohti suurempia päämäriä ja menee vaikka läpi harmaan kiven saavuttaakseen haluamansa. Eipä voisi paremmin pitää paikkansa! Työelämässä mä olen tällä hetkellä täysin tyytyväinen tavallisena rivityöntekijänä, mutta treenaamisessa mä kaipaan koko ajan haasteita, että jaksan pysyä motivoituneena.

Olen kuntouttanut olkapääni kohtuullisen nopeassa tahdissa. Leikkauksesta saakka tämä oli selkeä päämäärä. Kun aloin toipumaan, asetin seuraavan tavoitteen. Aloin työstämään järjestelmällisesti liikkuvuutta sekä lihasmassaa takaisin. Nyt jatkan tätä kunnes olen saavuttanut haluamani päämäärän. Sen jälkeen otan ohjelmistoon liikkeet, joita en pysty vielä tekemään ja otan ne haltuun. Täytän vuoden alussa 34-vuotta ja kuulin vähän aikaa sitten, että crossfitissä on otettu myös yksi masters-luokka lisää, nimittäin yli 35-vuotiaat! Palo kisaamiseen on edelleen olemassa, vaikka luulin että se on kuollut ja kuopattu. Jos tästä nyt toivun täysin ja saan astman mokomankin hyvin hallintaan niin pistän lisää pökköä pesään ja lähden tavoittelemaan jossain vaiheessa mastersien kisapaikkaa. Tähän voi mennä useampikin vuosi, mutta niin kuin sanoin. Unelmia pitää olla!

Onko siellä ruudun toisella puolella muita unelmoijia kuin minä?

Ps. Jos kiinnostaa niin mun kaikki treenivideot löydätte täältä.

Valehtelisin, jos väittäisin etten treenaisi myös ulkonäön vuoksi

Processed with VSCO with 6 preset

*Sis.mainoslinkin

Mä olen urheillut oikeastaan koko ikäni. Teininä juoksin, pelasin lentopalloa, treenasin karatea ja yritin käydä salilla. Lukiossa urheilu oli vähän harvinaisempaa, mutta joka viikko päätin aloittaa ainakin lenkkeilyn ja laihtua. Olin silloin pullukka tyttö, joka ei tiennyt ravinnosta yhtään mitään. Luulin, että voista ja jauhoista tehty jauhelihakastike on terveellisintä mitä voi olla. Viikonloppun siideri ja hampurilaiset maistuivat. Joka viikon sunnuntaina punnitsin itseni ja katsoin itseäni peilistä. Totesin etten koskaan voi laihtua! Ja niin kovasti kun yritin…

Processed with VSCO with 6 preset

Parikymppisenä löysin tieni kaverin matkassa kuntosalille. Opin pikkuhiljaa treenaamaan ja jotain ravintopuolestakin. Tapasin salilla mieheni ja siitä se sitten lähti. Lihakset alkoivat kehittyä pikkuhiljaa ja treenipainot kasvaa siinä samalla. Opin syömään oikein ja pudotin painoa 65 kiloon. Painoin silloin saman verran kun painan itse asiassa nytkin. Kuntosalitreeni ja lenkkeily oli mun suuret intohimot monta vuotta ja innostuin kisaamaankin pariin kertaan fitnessjutuissa. Kroppa muuttui koko ajan ja mitä enemmän tuli lihasta, sen helpompaa rasvamäärän ylläpito oli. Muutamia vuosia sitten sain tarpeekseni salihommista ja siirryin crossfitin pariin. Jälleen kroppa alkoi muuttua lajille ominaiseksi. Sain syödä ihan mitä tahansa ja herkutella kuinka paljon vaan eikä mikään näkynyt missään. Sanomattakin on selvää, että tykkäsin! Tällainen herkuttelija ja suursyömäri kun olen. Ulkonäkökeskeinen treenaaminen jäi ja nautin suunnattomasti, kun peilillä ei ollut enää mitään merkitystä. Vain kehitys oli asia, jota seurasin. Ja sitähän tuli!

Processed with VSCO with 6 preset

Sitten meni olkapää ja alamäki alkoi. Jouduin olemaan pitkiä aikoja treenaamatta, mutta ruokahalu säilyi. Sanomattakin lienee selvää, että peilikuva alkoi muuttua eikä tosiaankaan parempaan suuntaan. Aloin taas kiinnittää huomiota ulkonäkööni ja koko ajan löystyvään vartaloon. Vaatteet eivät enää istuneet ja vihasin sitä fiilistä, kun kaikki puristaa. Niin minusta tuli jälleen ulkonäkökeskeinen ihminen. Halusin näyttää hyvältä, mutta samalla olin niin alamaissa koko ajan etten jaksanut tehdä yhtään mitään. Olisin toki voinut lenkkeillä ja vahtia ruokavaliotani tarkemmin, mutta ei huvittanut. Niinpä  nyt ollaan tässä tilanteessa kuin ollaan. En ole näistä ajatuksista täällä juuri huudellut, koska usein omaan vartaloon liittyvät ajatukset tuomitaan. Nyt en oikeastaan jaksa enää välittää, tiedättekö miksi? Koska olen taas oikeilla raiteilla!

Processed with VSCO with 6 preset

Pääasiassa treenaan tällä hetkellä kuntouttaakseni ja vahvistaakseni kroppaa. Nämä ovat mun pääprioriteetit. Mutta en voi täysin sulkea pois ajatusta ettenkö treenaisi myös ulkonäön vuoksi enkä aio tästä valehdella teillekään. Mun kroppa on muuttunut niin paljon viimeisen vuoden aikana etten tunne enää oloani hyväksi. Päivä päivältä kroppa kuitenkin vahvistuu ja tiivistyy ja mun mieli piristyy samalla. Mä en todellakaan tavoittele mitään uberkireää fitnessmimmin kroppaa, vaan sitä samaa vanhaa mikä mulla oli vuosi sitten. Siinä kunnossa tunsin oloni hyväksi, olin vahva ja energinen. Tuohon pisteeseen haluan takaisin ja sinne olen nyt matkalla. Crossfit on ehdottomasti mun laji, olen boksilla kuin kotonani ja mun motivaatio on nyt todella kova. Haluan kehittyä koko ajan ja tällä hetkellä se on helppoa, koska olen aloittanut taas nollasta. Näitä fiiliksiä olen kaivannut niin paljon! Vielä on hitokseen iso duuni tehtävänä, mutta eihän mulla ole muuta kuin aikaa! Crossfitin lisäksi treenaan Hiekkaharjun Foreverillä ja vahvistan kaikkia pikkulihaksia, joita ei niin paljon tule treenattua crossfitissä. Kerran kaksi viikossa teen ihan perusbodausta ja tällä hetkellä tämä tuntuu varsin toimivalta systeemiltä!

Processed with VSCO with 6 preset

Ei muuta kuin parempaa vuotta 2017 kohti!

Ps. Sportamorella tänään -25% melkein kaikesta! Alennettuihin tuotteisiin pääset tästä*. Mä taidan tilata itselleni joululahjaksi uudet Nanot 😉

En taida olla yhtä terhakka kuin ennen

Processed with VSCO with c1 preset

*Sis. Mainoslinkin.

Aivan mahtavaa, on taas perjantai ja mulla alkaa loma! En olisi vielä yhtään loman tarpeessa, mutta en kyllä vastaankaan laita 😀 Ihan ensimmäisenä haluan kertoa teille, että blogin nimi vaihtuu ensi viikon maanantaina! Olen jo pitkään miettinyt nimen vaihtoa, mutta sopivaa ei ole tullut mieleen. Tuo Katrin ottama bannerikuva sai kuitenkin idean päähäni ja siinähän se tuleva nimi oikeastaan jo lukee: Palasia arjestani. Eli ensi viikosta lähtien Jonna1983 on historiaa ja tilalla on osuvampi ja minua kuvaavampi nimi Palasia arjestani. Mä olen niin innoissani!

Eilen oli taas melkoinen päivä. Sattui ja tapahtui kaikenlaisia ja koin olotiloja, joita en ole kokenut vähään aikaan. Minusta tuntuu, että olen jollain tasolla muuttunut vähän ajan sisällä. Enkä ehkä parempaan suuntaan. Tai no miten sen nyt ottaa. En ainakaan sellaiseksi joka haluaisin olla. Mä olen aina ollut urheilullinen ja rakastan treenaamista. Se tuskin on jäänyt teiltäkään huomaamatta. Ennen lasta treenasin todella ahkerasti 5-6 kertaa viikossa salilla ja siihen lenkkiä päälle. Raskauskilot pudotin tuplana ja jatkoin treenaamista entiseen tahtiin. Sitten tuli kyllästyminen salilla puurtamiseen ja vaihdoin crossfitiin. Siellä jatkui sama tahti melkein kolme vuotta, kunnes oli pakko pysähtyä loukkaantumisen vuoksi. Siitäpä se alamäki oikeastaan alkoi.

Processed with VSCO with c1 preset

Mun on nykyään todella vaikeaa motivoitua treenaamaan. Teen suunnitelmia, mutta en saa pidettyä niistä kiinni. Innostun valtavasti, mutta kyllästyn yhtä nopeasti. Olkapääleikkauksen jälkeen aloitin kuntosalitreenin suurella motivaatiolla, mutta pala palalta motivaatio on laskenut. Yhdellä viikolla treenaan ihan innoissani ja seuraavalla ei voisi vähempää kiinnostaa. Viime viikolla olin taas energiaa ja innostusta täynnä, koska päätin palata crossfitin pariin ja sen teinkin. Olin koko alkuviikon riemuissani ja tein selkeät suunnitelmat itselleni. Päätin käydä salilla 2 x viikossa ja crossfitissä 2 x viikossa. Lisäksi joogaa ja lenkkeilyä sen verran kuin ehtii ja jaksaa.

Eilen mulla meni töissä pidempään ja jouduin perumaan cf-treenit. Päätin lähteä salille. Menin kotiin, pakkasin salikamat ja olin jo vetämässä kenkiä jalkaan, kun kyllästys iski taas. En halunnut lähteä ja salikortin umpeutumisen varjolla jäin kotiin. Ajattelin etten halua ostaa uutta korttia, koska edessä on 1,5 viikon reissu mökille. Niin jäi taas treenit tekemättä. Mietin kotona asiaa ja yritin patistaa itseäni liikkeelle. Tiesin, että treenaamisesta tulee hyvä fiilis, mutta ei. Keskustelu itseni kanssa ei johtanut mihinkään. En ymmärrä mikä mua vaivaa, kun ei kiinnosta. Ennen sitä oli niin terhakkana treenaamassa, mutta nykyään kaikki muu menee edelle. Sain mä itseni sentään joogaamaan illalla eli ihan turhan panttina en ollut. Ihmetyttää vaan, että mistä nyt tuulee ja mikä minua vaivaa? Mukavuudenhaluko? Miehelle asiasta avauduin ja hän kehotti tekemään juuri sitä mikä kiinnostaa. Mitä sitä itseään pakottamaan asioihin, joita ei halua tehdä?

Niinpä, mutta kun mä haluaisin haluta! Treeni-into, missä olet!?

Ps. Sportamorella on alet käynnissä! Ihania treenivaatteita edullisesti vaikka millä mitalla. Jos on tarvetta uusille treenikamoille niin aleen pääset tästä*.

Jos haluun olla tikis

Processed with VSCO with c3 preset

*Sis.mainoslinkin & tarjouksen.

Täälläkin on viikonlopusta ja Blog awardseista selvitty kunnialla. En ala niistä sen enempää kirjoittelemaan, koska ne ovat jo jokaisessa blogissa täällä näkyneet. Todettakoon, että tilaisuus oli ihan mieletön ja a-lehdillä puitteet mitä mahtavimmat. Toivottavasti kutsu tulee myös ensi vuonna 😉 Yllä olevasta linkistä pääsette fiilistelemään tilaisuutta kuvien muodossa, jos kiinnostaa!

Mennäänpä sitten varsinaiseen asiaan. Mulla on ollut taas viime aikoina pieniä motivaatio-ongelmia havaittavissa. Kyllästyn todella helposti ja nyt kun olkapää antaa myöten jo kovatkin treenit niin treeniohjelma tuntuu vanhalta ja tylsältä. Ei siinä varsinaisesti mitään vikaa ole, mutta ei millään jaksaisi hangata samoja liikkeitä viikosta toiseen. Kehitystähän mulla tapahtuu ihan koko ajan eli joka treenikerta saan latoa malmia lisää tankoon. Olen huomannut, että mielelläni keksi ihan uusia liikkeitä vanhojen ja hyväksi havaittujen tilalle. Viime viikolla skippasin etureisiliikkeet kun osa salin laitteista oli poissa käytöstä huollon vuoksi. Työntelin kelkkaa pitkän tovin kyykkäilyjen sijaan. Eilen ei taas takareisien treenaaminen oikein huvittanut, niin otin esille Tikiksen uuden kirjan treenasin sen sijaan pakaroita oikein urakalla!

Processed with VSCO with c3 preset

Ehkä mun pitää vain pikku hiljaa ymmärtää se ettei treeniohjelman orjallinen noudattaminen ole kaikkia varten. Mä en yksinkertaisesti kykene siihen. Mulle on toki annettu aika lailla vapaat kädet liikkeisiin, mutta ne tietyt perusliikkeet haluaisin säilyttää ohjelmassa aina. Vanhoilla kunnon perusliikkeillä saadaan voimatasot nousuun ja lihasmassa kasvuun. En tykkää mistään hifistelystä, mutta tykkään vähäsen kuitenkin. Tykkään, että ohjelmassa on välillä jotain pientä muutosta ja jippoa, joka pitää mielen virkeänä. Sen ei tarvitse olla mitään suurta. Jokin uusi liike tai tekniikka riittää mulle, mutta jos oikeasti haluan kehittyä ja olla tikis, niin liikaa ei saa kikkailla!

Processed with VSCO with c3 preset

Mä olin niin riemuissani, kun postiluukusta kolahti viime viikolla Tikiksen treenihaastekirja*! Tykkään erilaisista haasteista ja ennen kaikkea siitä, että kirja toi hurjasti lisäulottuvuuksia ja vaihtelua omiin treeneihin. Kirja ei ole mikään perinteinen treenikirja jäykkine kuvineen ja ohjeistuksineen. Se on oikeasti täyttä tavaraa! Kirja sisältää omat haasteensa mm. rasvanpolttoon, leuanvetoon, punnertamiseen sekä pakaraosastolle. Lisää tietoa yllä olevasta linkistä! Haaste on tehty useammalle viikolle ja saat kirjasta selkeät ohjeet mitä missäkin treenissä teet ja kuinka etenet viikko viikolta. Itsehän aloitin lauantaina booty-haasteen ja seuraavaksi korkkaan myös vatsalihas-haasteen. Leuanvetoa odottelen vielä vähän aikaa. Olkapää ei nimittäin kestä vielä kovin pitkään roikkumista tangossa. Jos tilaat kirjan itsellesi 23.10 mennessä niin saat kaupan päälle Tikiksen 2-jakoisen treeniohjelman!

Kannattaa käydä myös Tikiksen sivuilta tsekkaamassa laadukkaita treenivideoita sekä hyviä vinkkejä mm. ravitsemukseen! Nää kaiffarit ei ole mitään ihan turhaa jengiä. Hehän nappasivat awardseissa parhaan  harrastuskanavan pystin 😉 Tsekkaa myös facebook-sivut!

Mites teillä: jaksatteko puurtaa pitkiäkin aikoja samalla ohjelmalla vai kaipaatteko vaihtelua?

Tavoitteena BF Masters 2018 (+arvonta)

Processed with VSCO

No huh, olipas mulla mukava viikonloppu! Sain viettää koko viikonlopun tyttöporukalla. Lauantaina pidettiin tytön kanssa kahden keskinen shoppailu- ja leffapäivä. Käytiin Jumbossa ostoksilla ja syömässä ja katsottiin kotona vielä Angry birds elokuva, oli yllättävän hyvä! Ihanaa, kun tyttökin alkaa olla sen ikäinen, että hänen kanssaan voi käydä paikoissa ja ihan vaan olla mitään sen kummempaa säätämistä. Vauva-aika tuntuu aika kaukaiselta muistolta! Se, saanko kokea vauva-ajan uudestaan, jää herran haltuun 😉

Sunnuntaina lähdettiin Katrin kanssa aamusta junalla puksuttelemaan kohti Lahtea ja Fitness expoa. Hetken Lahden slummeissa harhailtuamme löydettiin perilla ja kisapaikoille. Tiedossa oli useampi tunti armotonta fitnesstykitystiä! Olen käynyt katsomassa kisoja vuodesta…ööö, 2006? Olen siis nähnyt monenmoista messua ja kisaajaa ja bikini fitneksen sarjoja katseltaessa totesinkin, että laji on mennyt hurjan paljon eteenpäin ensimmäisistä vuosista. Silloin lavalla näkyi lähinnä laihoja ihmisiä, mutta nykyään kisaajista näkee, että töitä on tehty ihan oikeasti ja se on hyvä se. Jos mielitään saada kansainvälisiin kisoihin suomestakin osaan ottajia niin tason on noustava vuosi vuodelta. Mä en nyt ala sen enempää erittelemään omia suosikkejani, mutta täytyy sanoa, että body fitneksessä kaksi pisintä sarjaa oli ne kaikista kovimmat. Muistelen, että usein nimenomaan lyhyemmät sarjat on olleet todella kovia, mutta tänä vuonna oli näin päin. Mulla oli muutamia tuttujakin kisaamassa ja on aina kiva nähdä tutut kasvot lavalla ja kannustaa ”omia” 🙂

Lauantaina Fonda Del Solissa burgerilla.
Lauantaina Fonda Del Solissa burgerilla.

Mulle iskee aina kova kisakuume, kun käyn näitä karkeloita katselemassa. Vaikka olen vannonut etten enää koskaan mitään kisadieettejä vedä niin taas tuli mieleen, että entä jos joskus vielä…? Olisko musta siihen? Mullahan kolkuttelee jo masters-vuodet kohta puoliin, joten miksikäs ei tavoitetta vuoteen 2018? Mä en koe olevani kauhean kilpailuhenkinen, mutta oli laji kuin laji, niin kiva olis kisata silloin tällöin ja katsoa miten on kehittynyt. Sama oli crossfitissäkin. Jo alkuaikoina päätin, että joskus kisaan. Mun kohdalla loukkaantuminen keskeytti kisahaaveet ja pääsin ainoastaan salikisoihin. Mutta ei sekään huono juttu ole! Vaikka nyt on innostus kova niin kisahaaveet saattaa olla unohtuneet jo kuukauden päästä. Se hyvä puoli tässä innostumisessa kuitenkin on, että se lisää todella paljon motivaatiota! Oli kuulkaa rauta eilen salilla kevyttä 😉

Tämä oli se mun sarja tulevaisuudessa. Kuva viime kevään Fitness classicista/Bodylehden galleria.
Tämä oli se mun sarja tulevaisuudessa. Kuva viime kevään Fitness classicista/Bodylehden galleria.

fitnessclassic2016-1280

fitnessclassic2016-1281

Olitteko te katsomassa kisoja viikonloppuna?

Sain ilokseni kaksi lippua arvottavaksi I love me-messuille 21.-23.10, joten kaikkien tähän postaukseen kommentoineiden kesken arvotaan kahden lipun paketti yhdelle henkilölle! Liput oikeuttavat käynnin messuille yhtenä päivänä. Arvonta-aika päättyy torstaina 13.10.2016 klo 18! Onnea matkaan ihan jokaiselle 🙂

#StrongBecause

Processed with VSCO with a7 preset

Sis.mainoslinkin.

Motivaatio on asia, joka on pohdituttanut minua taas paljon viime aikoina. Mun kohdalla sitä on tai ei ole. Siinä välissä voi olla vaihe, jossa etsin motivaatiota ja tämä vaihe tuli minulle aika tutuksi viimeisen vuoden aikana. Mikään ei syö motivaatiota niin paljon kuin loukkaantuminen ja vastoinkäymiset. Olin fyysisesti elämäni parhaimmassa kunnossa kun olkapää hajosi. Toimivan kropan mukana menetin osan itseäni ja suurimman osan motivaatiosta urheilla. Minulla ei ole taitoa vaihtaa lajia lennosta. Yritin korvata crossfitin saliharjoittelulla ja juoksulla, mutta eihän siitä mitään tullut, kun suurin palo oli aivan jotain muuta lajia kohtaan. Urheilu tuntui pakko pullalta, jota suoritin hampaat irvessä päivästä päivään.

Processed with VSCO with a7 preset

Nyt alan olla kunnossa ja motivaatio treenaamista kohtaan on niin korkealla kuin se vain voi olla. Laji on vaihtunut saliharjoitteluun, mutta olen innoissani lihasmassan keräämisestä ihan jo kuntoutusmielessä. On ollut hienoa huomata miten kroppa vahvistuu päivä päivältä. Tällä hetkellä mun suurin motivaattori olen minä itse! Kun syön hyvin ja treenaan laadukkaasti niin kehitystä tapahtuu koko ajan ja se jos mikä motivoi jatkamaan! Joka treenissä huomaan, että olen pikkuisen vahvempi liikkeissä ja leikattu olkapää tuntuu pikkuisen paremmalta kuin edellisellä kerralla. Viime viikolla pystyin jo kyykkämään ensimmäistä kertaa vapaalla tangolla ongelmitta. Ihan huikeeta!

Jos mietitään ulkopuolisia motivaation lähteitä niin niitähän on pilvin pimein. Oma mies on todella kova treenaamaan ja handlaa ravintohommat erittäin hyvin. Salilla saan motivaatiota ympäröivistä ihmisistä. Ei tarvitse kuin vilkaista sivulle niin omakin tekeminen saa ihan uudenlaisen buustin! Vaikka en kisaamisesta haaveilekaan missään lajissa niin viime viikonloppuna pidetyt Jyväskylän kisat motivoivat mua kovasti. Olen katsellut kuvat tarkalla silmällä läpi ja valikoinut omat suosikkini sieltä. Mielettömiä fysiikoita! Ihan yhtä lailla mun treeni-intoa nostaa myös crossfit-kisojen sekä painonnostokisojen katselu siinä missä blogien ja instakuvienkin selailu! Olen ehkä siitä onnellisessa asemassa, että minun on kovin helppoa motivoitua, oli kyse mistä elämän alueesta tahansa.

Mikä sinua motivoi? Kuvituksena pari videoita viime aikojen treeneistä sekä takaolkapäitä eilisestä treenistä!

Haasteen postaukseen heitti ilmoille Ellos, josta muuten vielä voimassa 40% alennus kalleimmasta tuotteesta koodilla 340502.

Alennus koskee uutta tilausta Elloksen valikoimasta. Alennus koskee normaalihintaisia vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, sisävalaisimia, tapetteja ja mattoja. Alennus on voimassa 20.10.2016 asti ja sen voi käyttää vain kerran. Toimituskulut lisätään tilauksen loppusummaan. Alennusta ei voi yhdistää muihin alennuksiin ja tilaajaetuihin, ale- ja kampanjahintaisiin tuotteisiin, huonekaluihin, elektroniikkatuotteisiin ja -tarvikkeisiin, Design by -tuotteisiin eikä Ei alennusta -tuotteisiin.

Ensi kertaa tilaavat saavat 50% alennusta tilauksen kalleimmasta tuotteesta + ilmaiset postikulut koodilla 345418. Voimassa 30.9.2016 asti. Säännöt samat kuin yllä.

Ellokselle TÄSTÄ.

Mistä tietää, että syksy on tullut?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sis. mainoslinkkejä. Illat pimenevät ja kuntosalit täyttyvät. Syksy on selkeästi tullut ja ihmiset alkavat siirtyä ulkoilmasta sisälle treenaamaan, ainakin osittain! Itse rakastan syksyä yli kaiken. En välitä kovin kuumasta, joten syksy on mulle parasta aikaa. Saa sytytellä kynttilöitä ja rakentaa pesää. Itse teen aina syksyihin suuren inventaarion vaatekaappeihin ja etenkin treenivaatteiden hyllylle. Vanhat ja virttyneen vaatteet lentävät roskiin ja hankin jotain uutta ja piristävää tilalle. Syksyn tullen shortsit joutavat varastoon ja tilalle tulevat pitkät leggarit ja paksummat pitkähihaiset. Mä olen kunnon vilukissa, joten mulla on aina salilla pitkähihainen päällä. Ainakin lämmittelyn ajan!

House of Brandonilla on nyt sporttiviikko menossa ja kaikki sporttivaatteet -20% koodilla SPORT. Tarjous on voimassa 18.-25.9.2016! Ja olihan siellä vaikka ja mitä kivaa! Mä tarvitsisin henkilökohtaisesti eniten uusia treeniliivejä sekä niitä pitkähihaisia paitoja. Jotkut uudet treenipöksytkin olisi kivat, koska osa vanhoista on käynyt pieneksi…vai olenko mä kasvanut liian isoksi!? Alla muutama kollaasi suosikeista, joita osui silmiin näin alkajaisiksi!

oranssi // sininen Nike // mustavalkoinen // oranssi pitkähihainen
Only Playn oranssi t-paita tekstillä // sininen Niken t-paita // mustavalkoinen DoM-merkkinen pitkähihainen // Only Playn oranssi pitkähihainen.
Mustaoranssit // mustavaloiset // Superdry
Only Playn raidalliset leggarit  // Only Playn mustavalkoiset leggarit // Superdryn aivan ihanat leggarit!
Siniset käärmeennahka kuvioiset // violetut Superdryt // Pinkit Icaniwill
Siniset Superdryn käärmeennahka kuvioiset leggarit // violetit Superdryt // Pinkit Icaniwill-leggarit.

Mua kiinnostaisi kovasti tietää minkälaisia Only Playn ja Superdryn treenivaatteet ovat käytössä, onko teillä kokemuksia? Mä olen niin jämähtänyt käyttämään Nikeä, Addua ja Reebokia että olisi kiva välillä kokeilla jotain muitakin. Icaniwill-merkin vaatteet ovat kuulemani mukaan laadukkaita ja nuo pinkit pöksyt polttelee kyllä kovasti. Mulla on viikonloppuna edessä treenivaatehyllyn siivous eli sen jälkeen voisin ehkä sallia itselleni palkinnoksi jonkin uuden treenivermeen…