Entä jos tulee ero?

*Sisältää mainoslinkkejä

entä jos tulee ero?

En ole pitkään aikaan nähnyt painajaisia. En oikeastaan mitään unia. Painajaisia näen silloin kun mieltäni painaa jokin asia, joten tästä voitanee päätellä että viime aikoina on eletty suhteellisen huoletonta elämää. Mun painajaiset liittyy nykyään aina parisuhteeseen ja olen tainnut siitä asiasta mainita täällä blogissakin aiemmin. Nuorempana näin aina unta, jossa me asuimme vielä vanhassa kotitalossa. Lähdin hämärällä viemään roskia vähän matkan päähän roskalaatikolle ja kun käännyin takaisin kotiin, oli talo ilmiliekeissä. Joku tumma hahmo lähti kävelemään minua kohti ja yritti saada minut kiinni. Uni päättyi aina siihen, kun mies oli tarttumassa minuun kiinni. Viime yönä heräsin kahden aikaan aivan järkyttävään puristuksen tunteeseen kurkussa. Haukoin henkeä ja itkin. Tällaista ei ole tapahtunut ihan hetkeen. Vihaan painajaisia, koska tunteen niiden aikana ovat niin voimakkaita!

Mies kävi viime viikonloppuna laivalla ja painajainen liittyi siihen. Olin nuorempana todella mustasukkainen, mutta olen tästä ominaisuudesta päässyt 97% eroon. Jostain syystä laivareissun jälkeen pieni piru olkapäälläni alkoi ilkkua ja oli pakko kysyä mieheltä että oliko hän ollut ihmisiksi. Tiedän ettei tämä ihminen loukkaisi minua koskaan sillä pahimmalla tavalla, mutta siitä huolimatta pieni huoli kaikui takaraivossa. Niin kuin se tekee aina näiden reissujen jälkeen. Tiedän nimittäin että minunkin miehellä ottajia riittäisi kyllä kun ei ole mistään rumimmasta päästä ja luonteeltaankin hän on joka naisen unelma.

No kahdelta yöllä heräsin painajaiseen, jossa hän olikin tavannut laivalla jonkun toisen ja sanoi haluavansa eron. Ilkkui vielä oikein kuinka paljon onnellisempi hän on tämän uuden naisen kanssa. Aikani pyörin sängyssä miettien asiaa ja yrittäen haihduttaa unta pois mielestäni. Uni kuitenkin jatkui ja kolmen jälkeen heräsin siihen uudestaan. Aloin miettiä mitä jos tulee ero? Siis ihan oikeasti. Miten mun elämä muuttuisi? Sehän muuttuisi todella paljon. Menettäisin rakastamani ihmisen ja parhaan ystäväni. 12 yhteisen vuoden jälkeen elämääni tulisi ammottavan suuri aukko. En pääsisi enää mökille ja joulun vietot pitäisi miettiä uudestaan. Ehkä vaihtaa asuntoakin, koska en pystyisi yksin maksamaan lainaa. Rahat olisivat todella tiukilla ja joutuisin huolehtimaan kaikesta yksin. Siis ihan yksin. Ulkomaan matkoista olisi turha haaveilla. Miten lapsen huoltajuus sovittaisiin? Vuoro viikoin? Löytäisinkö koskaan enää ketään? Haluaisinko edes? Tällaisia ajatuksia kun pyörittelin tunnin verran päässäni niin itkuhan siinä tuli.

Koko aamu on mennyt melko alavireisissä tunnelmissa. Tällaisten unien ja ajatusten hetkellä vasta ymmärtää kuinka paljon oikeastaan toista rakastaakaan. Arjen keskellä se joskus unohtuu, mutta on hyvä että se palautuu välillä rankemmalla kädellä mieleen. Tiedän, että mun on ihan turha pelätä tai miettiä tällaisia asioita, mutta mietin silti. Päätä ei voi kääntää yhtäkkiä off -asentoon. Mielikuvitus on liian vilkas ja tällä hetkellä kiroan sen juuri sinne minne päivä ei paista. Liikaa ajatuksia päässä. Ihan turhia ajatuksia!

Huh, kyllä tästäkin päivästä vielä selvitään voittajana!

Hei, Elloksen Black Tuesday -tarjoukset ovat voimassa vain 24h! Kannattaa tsekata läpi, siellä on mm. treenivaatteita alessa (joista itse maksoin täyden hinnan…) Tsekkaa tarjoukset tästä.

Lue myös:

Kuinka teillä riidellään?

Mistä löytyy täydellinen kumppani?

Miksi puolison exää vihataan?

Helvetin parisuhde

♥ SEURAA MINUA ♥

Palasia arjestani Instagramissa // Youtubessa // Facebookissa.

Snapchat: jonnamusakka

 

Painajaisuni

Processed with VSCO with c2 preset

Mä näen todella harvoin unia tai en ainakaan muista niitä. Silloin tällöin saatan muistaa pienen pätkän jostain unesta, mutta sekin unohtuu nopeasti. Yleensä mun unissa ei ole mitään järkeä ja olen lueskellut unikirjastakin etsien jonkinlaista merkitystä hämmentäville unilleni. Tiedän, että unet tulevat alitajunnasta ja voivat liittyä esimerkiksi elämäntilanteeseen tai pelkoihin. Usein vain tuntuu ettei niissä ole mitään järkeä!

Lapsena näin todella usein unta, että olin viemässä ulkona roskia kun meidän talo syttyi tuleen. Seisoin roskalaatikolla tuijottaen ilmiliekeissä roihuavaa taloa. Jostain pimeydestä huomasin tumman hahmon kävelevän minua kohti moottorisaha kädessään. Lähdin karkuun ja mies lähti perääni. Juoksin pitkin metsiä ja piilouduin puiden taakse. Uni loppuu joka kerta siihen kun olen kiivennyt korkean talon katolle ja mies tönäisee minut sieltä alas. Herään juuri kun olen tippumassa maahan…En muista koska olen tämän unen nähnyt viimeksi, siitä on vuosia aikaa, mutta muistan sen edelleen selvästi! Mistähän tämä uni on mahtanut viestiä?

Nykyään näen aika harvoin tuollaisia kauhu-unia. Viime yönä heräsin kesken mun perinteisen painajaiset, jonka näen silloin tällöin eri muodoissaan. Tapahtuman kulku on sama, mutta tilanteet vaihtelevat. Unessa mies jättää minut ja jään tytön kanssa yksin. Minua pelottaa asua yksin, mutta pikku hiljaa alan laittamaan omaa kotia. Ikävöin silti miestä ja yhteistä elämää kovasti ja tunne on aina todella ahdistava. Joissain unissa mies löytää uuden puolison joissain ei. Viime yönäkin heräsin siihen todella ahdistavaan tunteeseen. Ihan kuin sydän repeytyisi irti rinnasta enkä saisi happea. Kauhea fiilis! Muistelen,  että nämä unet alkoivat tytön syntymän jälkeen. Liittynevät jonkinlaiseen menetyksen pelkoon? Tällaisestakin unesta on jo todella pitkä aika…Mielenkiintoista, että tällaiset ikävän fiiliksen tuovat unet jää mieleen, mutta iloiset taas ei. Mieluummin näkisin iloisia unia kuin tällaisia ahdistavia. Jään aina miettimään painajaisia pitkäksi aikaa. Täytyy varmaan taas kaivaa unikirjakirjahyllystä esille!

Näettekö te paljon unia, minkälaisia?

Liian vilkas mielikuvitus vei yöunet

Processed with VSCO with acg preset

Mun mielestä nukkuminen on parasta heti syömisen jälkeen. Rakastan sitä hetkeä iltaisin, kun saan kömpiä hämärään ja viilennettyyn makuuhuoneeseen omiin lempilakanoihini. Laitan kellon soimaan aamua varten ja otan lehden käteen. Eilen tein jotain ennen kuulumatonta ja täytin ristikkoa, vaikka harvoin saan niihin kovin montaa sanaa. Eilen oli fiksuuteni huipulla, koska täytin yhden (helpon) ristikon melkein kokonaan. Lueskelin hetken aikaa sisustuslehteä ja kävin nukkumaan. Tai olisin käynyt ellei mun turhankin vilkas mielikuvitus olisi tehnyt tepposiaan…

Joskus mietin miksi mun mielikuvitus ei voisi olla sillä tavalla hyödyllinen, että sitä voisi käyttää esimerkiksi taiteeseen, musiikkiin tai sisustamiseen. Ei, siihen se ei kykene. Sen sijaan se kykenee pelottelemaan multa ruskeat housuun. Eilen mietin unta odotellessa, että mitähän mies ja tyttö tekee mökillä. Ai niin, sunnuntaina he tulevat kotiin. Toivottavasti matka menee rauhallisesti. Toivottavasti ei ainakaan satu mitään. Entä jos sattuu? Ajavat vaikka kolarin. Mitä tekisin jo menettäisin heidät? Miten voisin enää elää? En ehkä enää jaksaisi. Miltä koti näyttäisi sen jälkeen. Voisinko enää jäädä tänne? Pitäisikö muuttaa jonnekin kauaksi? Entä hautajaiset? Kuka nekin järjestäisi? Itse tuskin kykenisin. Miten lapsen menettämisestä selviää? Ei varmasti mitenkään. Mitä sitten tekisin? Joutuisin olemaan pitkään poissa töistä. Ehkä en jaksaisi enää huolehtia itsestäni. Olisiko elämäni siinä? En kyllä toista miestä enää huolisi. Sitten mulla ei olisi enää lasta. Ihan kauheaa! Pitäisikö soittaa mökille? En ehkä kehtaa. Ovat nukkumassa jo. Koskahan saisin unta…

Ja tätä rataa kun jatkaa läpi yön niin ei hyvä heilu. Siinä ikävöitiin samalla isäkin ja kuviteltiin miten kauheaa tulee olemaan, kun äidistä, siskosta, appivanhemmista ynnä muista aika jättää. Kaikki samaan syssyyn. Ehkä ensi yönä päääsen helpommalla? Ja tämä oli muuten vain yksi esimerkki! Voisin kirjottaa vaikka kirjan kaikista mun omituisista kuvitelmista..Menetättekö te joskus yöunet kuvitellen kaikenlaista kauheaa ja omistuista?

Mitähän ensi yönä tapahtuu?

Processed with VSCO with a6 presetMä olen nukkunut järjettömän huonosti pari viime yötä. Syynä tähän ei suinkaan ole oksentelvat kissat tai kuorsaava mies vaan mun eriskummalliset unet. Mulla on elämässä aina silloin tällöin ajanjaksoja jolloin näen aivan omituisia unia useamman yön putkeen. Joskus uni saattaa seuraavan yönä jatkua siihen mihin se edellisenä yönä jäi. Kahtena yönä olen herännyt unestani ajatellen mitähän helvettiä just tapahtui? Loppuyön nukun todella levottomasti ja tänään en saanut enää unta ollenkaan. Olen siis noussut tänään jo 3.45…

Joskus mun unet on olleet todella kauheita painajaisia, jossa joku jahtaa minua ja juuri kun tuo paha ihminen on hyökkäämässä puukkoineen kimppuuni niin säpsähdä hereille. Lapsena näin aina samaa painajaista, jossa seisoin kesällä talomme nurmikolla ja katsoin kun se paloi. Nurkan takaa juoksi hahmo palomiehen asussa kohti minua kirves kädessään. Heräsin aina juuri kun hahmo oli lyömässä minua kirveellä. Heräsin joka kerta itkien. Tuota unta en ole muuten moneen vuoteen enää nähnytkään. Onneksi.

Toissa yönä menin unessani naimisiin Cheekin kanssa. Sen verran muistan, että häät oli kalliit ja mielettömän kauniit. Oma tyttöni toimi morsiusneitona ja mieheni istui kirkon penkissä. No, viime yönä unessani ei ollut enää Cheekiä vaan siinä mies lähti jonkun toisen naisen matkaan ja hylkäsi sekä minut että lapsemme. Ostin itselleni asunnon ja elin arkea onnellisesti tyttöni kanssa, kun mies tuli anelemaan minua takaisin. Muistan sen, että tämä ”uusi nainen” oli blondi ja ammatiltaan poliisi. Hän oli myös kova juhlimaan. Siinä kaikki mitä muistan unesta. Mietin vaan, että mistähän nämä oikein kertoo? Jälkimmäinen uni voi ihan hyvin liittyä viikonlopun riitaan tai jonkinlaiseen menetyksen pelkoon tai vastaavasti johonkin ihan muuhun asiaan. MeNaisten artikkelissa kerrotaan, että jokaisella meistä on omat unisymbolit ja niitä pitää vain opetella tulkitsemaan. Että pitäiskö tässä alkaa pitämään unipäiväkirjaa! 😉

Näettekö te paljon unia ja mikä on oudoin uni minkä olette koskaan nähneet?