Älä ole marttyyri

älä ole marttyyri

Muistatteko kun puhuin joku aika sitten teille, että olen selkeästi stressaantunut? Tilanne on muuttunut aika paljon siitä, kiitos teidän erinomaisten vinkkien. Nostin kissan kotona pöydälle ja sain apua kun uskalsin sitä pyytää. Kotona ei enää odota joka ilta toinen työmaa, vaan siellä on tehty paljonkin mun hyväksi ja minun hyvinvointiani ajatellen. Kyse ei ole isoista asioista, mutta sitäkin tärkeämmistä. Töissäkin paine on hellittänyt tai sitten mun ajatusmaailma on muuttunut. Olen ottanut kotona 1-2 päivää viikossa jolloin en tee siellä yhtään mitään. Nostan jalat pöydälle ja otan chillisti. Olen myös hakeutunut välillä uusiin ympyröihin. Periaatteessa en tykkää lähteä arki-iltaisin mihinkään, mutta toisaalta pieni tuulettuminen tekee välillä hyvää. Sen ei tarvitse olla kuin tunnin parin keikka, mutta jo sillä saa lyhyen ulospääsyn arkiympyröistä. Huomaan, että olen viime aikoina ollut taas energisempi ja iloisempi äiti, työkaveri, avovaimo ja ihminen. Päässä ei hakkaa koko aikaa kauhea paine ja mielessä vilistä tekemättömien töiden lista. Olen tehnyt myös mindfulness -harjoituksia ja lueskellut hitaampaan elämään keskittyviä sivustoja sekä tekstejä. Eteenpäin mennään koko ajan, askel askeleelta, mutta kuitenkin!

Alla video, jossa avaan ajatuksiani vielä vähän enemmän aiheesta. Mun kanavalle muita videoita pääset katselemaan tästä, muistahan tilata myös kanava! Se on täysin ilmaista 😉

Messevää maanantaita ihan jokaiselle! Tästä se viikko taas lähtee käyntiin 🙂

Viime viikonlopun touhuja

viime viikonlopun touhuja

Niin kuin kerroinkin jo teille, että olen ollut viime aikoina poikkeuksellisen stressaantunut. Sain teiltä ihan mielettömästi hyviä vinkkejä ja palaan niihin ja kommentteihin vielä myöhemmin. Uskon, että ihan vain kirjoittamalla ajatuksia auki ja teidän avullanne pääsen tästä tilanteesta eroon. Joskun on vain pakko kuulla totuus muiden suusta ennen kuin sen ymmärtää itse oikeasti. Eilisen illan vietin etsiskellen vinkkejä hitaampaan elämään ja stressin poistamiseen. Olen asian kanssa vasta alussa, mutta jostainhan se on aloitettava. Huomaan usein ajattelevani, että tuokin pitää tehdä. Yritän muuttaa ajattelumalliani ja sanoa sen sijaan tuon voisin tehdä kun on aikaa. Siitä ei tule samanlaista pakon tunnetta kuin pitää tehdä sanoista. Eilen otin iltavuoron jälkeen ihan chillisti. Jätin kotityöt tekemättä vessan pesua ja kissojen hiekkalaatikon siivousta lukuunottamatta. Hoidan asioita pikku hiljaa ilman pakottamista ja itseni rankaisemista. Ehkä tässä on jo hyvä alku?

Viime viikonlopun touhuja saattekin katsella videolta. Omasta mielestäni tämä on ehkä paras video mitä olen tehnyt. En tiedä mikä siinä on, mutta jotenkin tykkäsin tästä itse niin paljon, että piti ihan eilen illalla itsekin katsoa se uudelleen. Mun muita videoita pääset tsekkailemaan täältä ja muistahan tilata kanavaa, se ei maksa mitään 🙂 Kovasti lähestytään jo 300 tilaajan rajaa, ihan mahtavaa!

Hyvää viikonloppua tyypit! Me lähdetään nyt kaupoille ja tytöllä onkin tänään illalla kaverisynttärit. Saadaan miehen kanssa pari tuntia omaa aikaa 🙂 Meinasin leipoa tänään lime-sitruunapiirakkaa ja laittelen reseptiä sitten tännekin. Instasta mut löydät nimellä jonna_musakka ja snäpistä jonnamusakka. Nähdään siellä!

Miten pääsisin eroon stressistä!?

miten pääsisin eroon stressistä

Mä olen aina ollut todella helposti sressaantuvaa tyyppiä. Itseni tuntien voisin olla se henkilö, joka vetää itsensä burn outiin töiden vuoksi sillä en osaa aina kanavoida asioita oikein. Mietin liikaa ja teen liikaa. Murehdin sitä että mietin liikaa ja sitä etten tee riittävästi. En tiedä kauanko tätä on jo jatkunut, mutta nyt huomaan että käyn jotenkin ylikierroksilla ihan koko ajan. Ihan kuin verenpaineet olisivat todella korkealla vaikka ne eivät ole. Päässä suhisee ja olo on hermostunut.

Mikä mua sitten stressaa? Elämä. Työt, koti ja vapaa-aika. Aamut ja illat. Yötkin välillä. Aamulla kun herään, tuntuu ettei pakka pysy käsissä ja koko ajan on kiire. Aina ollaan kuitenkin ajallaan päiväkodilla ja töissä. Meillä ei ole minuuttiaikataulu, mutta silti paniikki on päällä koko ajan. Murehdin jo valmiiksi aikaa, kun täytyy alkaa kulkemaan bussilla ja herätä taas aikaisemmin. Töissä painetaan satalasissa koko päivä. On tuhat ja sata asiaa hoidettavana ja langat täytyy pitää käsissä koko ajan. Ei ole aikaa pysähtyä. Töiden jälkeen ainoa päivän huokaisuhetki on treeni. Siellä ei tarvitse miettiä mitään ja salilla saan rentoutua. Keskittyä vain itseeni. Kukaan ei vaadi mitään eikä kysele mitään. Teen mitä haluan ja nautin siitä. Sitten alkaa kotirumba. Pyykit, ruoka, siivoukset, seuraavan päivän kamat, iltapesut- ja sadut. Aika ei millään riitä kaikkeen ja mietin koko ajan, että tuo pitäisi tehdä vielä ja tuo ja tuo. Kun pysähdyn istumaan ja syömään päässä jyskyttää koko ajan ettei saa pysähtyä, koska hommia on tehtävänä. Ja nukkuakin pitäisi ehtiä. Nukun liian vähän ja teen liian paljon. Ja usein käy niin, että vaikka teen, en kuitenkaan saa mitään aikaiseksi. Ja seuraavana aamuna ralli alkaa alusta. Viikonloput eivät ole sen helpompia. Pitäisi tehdä kaikkea kivaa. Pitäisi tehdä myös ne asiat mitä ei ehdi viikolla. Pitäisi ja pitäisi. Koskaan ei voi pysähtyä ja olla vain. Aina on jotain kesken.

miten pääsisin eroon stressistä

miten pääsisin eroon stressistä

miten pääsisin eroon stressistä

miten pääsisin eroon stressistä

Tämä on varmasti tyypillistä ruuhkavuosia elävälle perheelliselle. Elämässä on vain liikaa kaikkea ja tällä hetkellä tuntuu ettei langat ole enää mun käsissä. Räjähdän hetkenä minä hyvänsä ja kaikki leviää käsiin. Tämä olotila on oikeasti kammottava enkä tiedä miten siitä pääsee eroon. Miten voisin rentoutua iltaisin sen verran, ettei elämä olisi vain suorittamista. Millä saan tämän hermostuneisuuden pois? On turha sanoa ”no älä vain stressaa, älä mieti”. Voin sanoa ettei tepsi. Yritetty on. Aivoja ei noin vain pistetä pois päältä. En tiedä. Pitääkö opetella meditomaan tai jotain? Mutta millä ajalla? Otin töissä jo puheeksi, että lyhentäisin mun työviikkoa, mutta todennäköisesti se ei onnistu. Päätin kuitenkin heti, että jos tässä on pakko valita oman terveyden ja työpaikan väliltä niin valitsen ensimmäisen. Onhan noita töitä tekevälle. Täytyy ottaa asia puheeksi vähän vakavemmalla sävyllä. Kun nyt vain tuntuu etten jaksaisi tätä hullunmyllyä enää kovin kauan. Jostain päästä on pakko hiljentää tahtia tai minä olen kohta aivan loppu. Ei ihme, että olen koko ajan kipeänä kun elämä on koko ajan tällaista…

Onko teistä joku ollut samanlaisessa tilanteessa? Mikä tähän auttaa? Miten pääsisin eroon stressistä?

Kuvat ihan randomräpsyjä viime viikonlopulta, kun piti vähän testailla uutta kameraa.

Ei itketä lauantaina!

Processed with VSCO with c1 preset

Superraskas viikko takana, joka kulminoitui eilen kauhean ärrinmurrin-hetkeen illalla. Mulla on todella huono tapa kasata viikon varrella itselleni kauhea to do-lista, joista harvoin saan montakaan tehtyä. Alan jo torstaina stessaamaan kaikkea sitä tekemättömän homman määrää, koska tiedän että joudun kaiken sen tekemään viikonloppuna mitä en saa arkena tehtyä. Tähän kuuluu mm. perussiivoukset, muut harrastukset kuin treenaaminen, kodin järjestely, rentoutuminen, lehtien lukeminen, käsityöt ym. Mun arki on nykyään niin hektistä etten ehdi oikeasti iltaisin tekemään mitään kotona ruuanlaiton, syömisen ja nukkumisen lisäksi. Treenaamisen lisäksi olisi ihanaa laittaa kotia, leipoa, tehdä käsitöitä, mutta ei niin ei! Viikonloput kuluu sitten näitä muita asioita tehdessä. Tai kuluisi ellen olisi niin jumalattoman väsynyt! Odotan kauhulla aikaa, kun mulla nousee työtunnit ja tämä tulee tapahtumaan parin viikon päästä..

Mun on pakko alkaa opettelemaan jonkinlaista stressinhallintaa, koska ei tämä ainakaan näin voi jatkua. Välillä tuntuu, että elämä jää elämättä kaiken tämän stressaamisen ja ahdistuksen vuoksi. Toisaalta nämä fiilikset on minulla kausittaisia ja seuraavat kolme viikkoa saattaa mennä hyvinkin seesteisisssä merkeissä. Kouluaikana tarvitsin hirveän paineen ja stressin, että sain koukutehtävät, esitelmät sun muut tehtyä ja työelämässäkin olen huomannut työskenteleväni parhaiten paineen alla. Ehkä tämä on sitten jotain vapaa-ajan painetta, jota kehittelen itselleni aikani ja jonka ansiosta saan halutut asiat tehtyä pois alta!

Oli miten oli, tänään aloitin aamuni smoothiebowlilla, jota olen himoinnut koko viikon! Me lähdetään tytön kanssa kohta leffaan ja heitetään aivot narikkaan hetkeksi. Tänään en aio stressata, vaan teen juuri sitä mitä huvittaa. Edes treenaamaan en aio tänään mennä. Nyt lepuutetaan sekä kroppaa että mieltä 🙂

Rentouttavaa lauantaita!

Projekti takaisin kuntoon, osa 1

Processed with VSCO with a6 preset

Elämäntapamuutos ei tapahdu hetkessä. Mä olen mullekaikkihetinyt tyyppinen ihminen ja lannistun helposti, jos kaikki asiat eivät loksahda kerralla kohdalleen. Nyt mä olen jo liian kauan rypenyt itsesäälissä ja kurjassa olotilassani. Sain alkuviikosta vihdoin itseäni niskasta kiinni ja päätin, että nyt on vain tehtävä asioita itseni ja tavoitteideni eteen. On mietittävä mitä haluan ja kuinka sen aion toteuttaa. Se on selvää etten pysty kaikkia muutoksia tekemään kerralla, joten olen mielessäni jaotellut asiat tärkeysjärjestykseen ja otan ne haltuun pikku hiljaa.

Processed with VSCO with a6 preset

Itselleni tärkein juttu on ottaa haltuun oma ajatusmaailma ja poistaa turhanpäiväiset stressitekijät. On opeteltava taas kehumaan itseään ja jätettävä negatiiviset ajatukset pois. Haukkumalla ja parjaamalla itseäni en varmasti pääse kovin pitkälle. Seuraavissa muutoksen vaiheissa tarvitaan nimittänyt enemmän itsekuria ja sitä on lähes mahdoton pitää, jos ajatusmaailma on valmiiksi negatiivinen. Positiivisuutta ja armoa itseäni kohtaan on siis työstettävä!

Processed with VSCO with a6 preset

Mä otan liian helposti asioista stressiä ja pienistä puroista kasvaa tässäkin asiassa valtameri, jos sille vain antaa mahdollisuuden. Toisaalta pienen stressin saattelemana saan itsestäni usein enemmän irti, mutta ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan. Jos stressaa kaikista pienistäkin asioista suunnattomasti, kohta on pää ja ajatukset niin solmussa, ettei elämästä tule mitään. Näin kävi mulle. Annoin vastoinkäymisille vallan ja unohdin itseni siinä välissä. Helppoa se näin jälkeenpäin on sanoa, mutta tiedän aika pitkälti missä vaiheessa asiat alkoivat mennä alamäkeä. Kelkka olisi pitänyt kääntää heti alussa, mutta en tajunnut sitä tehdä. Siihen kun lisätään muutamat muut vastoinkäymiset niin melkoista vuoristorataahan tämä elämä on kevään aikana ollut. Nyt aion tehdä asioita ilolla ja ajan kanssa. Jos tuntuu ettei treenaaminen huvita niin sitten ollaan kotona. Jos huvittaa treenata niin teen sen minkä pystyn ilman murehtimista siitä etten pysty kaikkea tekemään. Ja joskus on ihan kivaa vain olla tekemättä yhtään mitään!

Processed with VSCO with a6 preset

Torstaina päätin vaan chillailla. Heitin nopean treenin salilla ja loppuilta vaan oltiin kotosalla. Laitettiin hyvää ruokaa, leikittiin tytön kanssa ja puuhasteltiin. Kotona olo on mulle kaikista parasta stressin hallintaa ulkoilun ohella. Saan kasattua ja jäsenneltyä ajatuksiani puuhastelun ohessa. Töllöstä pari hyvää ohjelmaa, parvekkeen laiton suunnittelua ja uusien reseptien tsekkailua. Siinä mieli lepää 😉

Mikä teille on paras keino rauhoittua ja hallita stressiä?

Viiden tähden hotellissa

Processed with VSCO with a6 preset

Täällä istutaan junassa matkalla kotiin. Paikat saatiin leikkivaunusta ja tytöllä on onneksi tällä hetkellä leikkiseuraa. Hänellä on joku outo vessassa ravaamis vaihe päällä,  joka aiheuttaa aika ajoin mulle kohtuullisen suurta stressiä. Mistään pissatulehduksesta ei ole kyse, vaan jostain jota en vielä ymmärrä. Viikonloppu noin muuten on ollut rentouttava. Ihanaa, kun on saanut unohtaa kaikki tylsät velvollisuudet ja tehdä pelkästään kivoja juttuja. Tähän voisi panostaa ihan arkenakin. Ei enää tylsiä juttuja, pelkästään kivoja! Jollain keinoin kaikki ikävät velvollisuudet täytyy siis muuttaa mukaviksi ja hauskoiksi. Ei muuta kuin ajatustytötä tekemään sen eteen 😀

Processed with VSCO with a6 preset

Processed with VSCO with a6 preset

Processed with VSCO with a6 preset

Processed with VSCO with a6 preset

Processed with VSCO with a6 preset

Processed with VSCO with a6 preset

Eilen käytiin Karttulan ihanassa ja persoonallisessa sisustusliikkeessä Le petit kammarissa. Kaikkea ihanaa uutta oli tullut myyntiin sitten viime visiitin ja valehtelematta olisin voinut kantaa kotiin puoli kauppaa. Ilokseni löysin kaupasta vihdoin ja viimein tytön sänkyyn päiväpeiton ja sen lisäksi ostin meille yhden kauniin kipon sekä pikkuleipämuotteja. Kaksi viimeistä tosin olisin voinut jättää ostamattakin, mutta kun antaa pikkusormen… Vielä on tehtävää tämän mun rahan käytön kanssa!

Processed with VSCO with a6 preset

Processed with VSCO with a6 preset

Processed with VSCO with a6 preset

Processed with VSCO with a6 preset

Processed with VSCO with a6 preset

Processed with VSCO with a6 preset

Iltapäivällä tehtiin ruokaa vähän isomman kaavan mukaan, koska illaksi siskon luokse oli tulossa ruokavieraita. Värkättiin porukalla satakunta kevätkääryleittä, uunivihanneksia, iso vihersalaatti ja perunasalaatti.  Itse toimin uunivihannes- ja servettivastaavana. Etsin pinterestistä ohjeen pääsiäispupu servetteihin ja sain upotettua 10 servetin taitteluun aivan liikaa aikaa. Vasta viidennen jälkeen homma alkoi sujua ilman ohjetta. Kyllä mä olen ylpeä itsestäni! En ole koskaan ollut mikään kovin taitava askartelemaan, mutta viime aikoina sekin on alkanut kiinnostaa muiden käsitöiden ohella. Ja tulihan noista mun pupuista hienoja vai mitä sanotte?

Processed with VSCO with a6 preset

Processed with VSCO with a6 preset

Processed with VSCO with a6 preset

Processed with VSCO with a6 preset

Processed with VSCO with a6 preset

Processed with VSCO with a6 preset

Nyt on ehdottomasti alettava kotonakin chillaamaan enemmän ja otettava vähemmän stressiä asioista. Monna kirjoitti hyvän postauksen kiireestä ja kyllähän se näin on, että elämä on just niin kiireistä minkä siitä itse tekee. On toki asioita, joita on pakko tehdä mutta kaiken muun voi jättää tekemättä tai tehdä ainakin hyvällä mielellä. Jos ajattelee kaikki pakolliset jutut lähtökohtaisesti negatiivisiksi niin ei niiden tekeminen varmasti mukavaa ole. Nyt mulla ainakin on sen verran hyvä fiilis vietettyäni muutaman päivän rentoutuen viiden tähden hotellissa, että ensi viikko sujuu varmasti kuin tanssi! Treenaamaankin taidan taas päästä, joten mikäs tässä on ollessa 🙂

Ihanaa sunnuntaita kaikille!

Ja sinne meni mun yöunet…

Processed with VSCO with a6 presetMä stressaan aika vähän asioista. Siis sillä tavalla oikein kunnolla. Erittäin harvoin stressaan yhtään työasiosta. Olen oppinut jättämään työasiat mielestäni sillä sekunnilla, kun astun työpaikan ovesta ulos, mutta eilen ne jäi vatvomaan mieleen oikein perusteellisesti. Murehdin eilisen illan raha-asioitakin, vaikka tiedän että me pärjätään kyllä ja tilanne on vain tilapäinen. Nää on vaan näitä kuukausia ja kun vaan selvitään vuoden loppuun niin elämä alkaa taas hymyilemään. Ellei satu mitään yllättävää. Näin kun menin sanomaan niin varmasti sattuu..

Ehkä nämä molemmat asiat yhdessä teki sen, että kello 3.15 yöllä heräsin enkä saanut enää unta. Mietin ja mietin, mutta en päässyt ajatuksissani eteenpäin. En edes muista milloin olisin stressannut asioista niin, että menetän yöunet. Joskus näin on käynyt ja seuraavaksi aloin stressaamaan sitä, että entäs jos en pysty nukkumaan seuraavanakaan yönä. Ja kierre oli valmis. Kuukauden sitä kesti ennen kuin pääsin irti ja sen jälkeen olenkin saanut nukkua yöni suht rauhallisesti. Päivän jaksoin tänään töissä melko hyvin, mutta nyt alkaa iskemään hyytelö. Pää on ihan sumussa enkä oikein jaksaisi tehdä mitään. Mä vihaan väsymystä yli kaiken. En pidä tästä olotilasta yhtään enkä pidä ajatuksesta, että murehdin asioita myös ensi yönä. Ei pitäisi miettiä tuollaisia, mutta minkäs päälleni teen.

Processed with VSCO with a6 presetTällä hetkellä pohdiskelen, että söisinkö puuron ja menisin treenaamaan illalla vai vetäisinkö lopun juustokakun naamaan ja painuisin päiväunille. Kumman sinä valitsisit?

Stressin tappaja nro 1!

OI000195-1

Oon ollut kaksi päivää loman jälkeen töissä ja tuntuu kuin lomaa ei olis ollutkaan! Oon aina ollut sellainen tyyppi etten vie työasioita kotiin saati ota töistä stressiä,  mutta nyt voin sanoa että on yhdellä pienellä ihmisellä liian paljon tekemistä. Ei mitään kovin suurta hommaa mut monta miljoonaa pientä. Olin tänään töiden jälkeen ihan puhki. Tiedättekö tunteen kun pää on aivan liian täyteen ahdettu muistettavia asioita ja to do- lista tuntuu kilometrin pituiselta? Mulla ei liikkunut kotiin päästessä mielessä kuin yksi ajatus: treenaamaan ja helvetin äkkiä!

Kyykkäsin salilla niin että perse soi! Tarkoituksena vain ja ainoastaan saada työasiat mielestä ja mikään ei auta pään tyhjentämiseen paremmin  kuin kunnon treeni. Suosittelen kunnon hikitreeniä aina kun stressiä pukkaa ja pää vaatii tyhjennystä. Juoskaa, tanssikaa, kyykätkää tai mitä vaan kunhan tympeät työasiat poistuu mielestä! Jälkeenpäin fiilis on loistava eikö seuraava työpäivä ahdista ollenkaan 😉 Loppuillan aion vain rentoutua, vähän siivoilla ja katsella vaikka pari jaksoa Fitnesspäiväkirjoja!

Onko teillä stressaava työ tai elämänvaihe ja kuinka pidätte stressin kurissa?