Turvattu tulevaisuus vai elämä tässä ja nyt?

turvattu tulevaisuus

Olen seurannu viime päivinä paljon säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviä ryhmiä ja osallistunut niissä keskusteluihinkin. Linkkasin myös blogin facebook-sivulle jutun 28-vuotiaasta Harrista, jonka tavoitteena on vähentää työntekoa tuntuvasti viimeistään 50-vuotiaana. Tavoitteeseen hän pääsee säästämällä ahkerasti ja sijoittamalla rahansa osakkeisiin, rahastoihin sekä sijoitusasuntoihin. Ajatuksena mielenkiintoinen, mutta toteutunee vain harvalla ja todella asiaan vihkiytyneeltä. Olen itse aloittanut rahastoon säästämisen noin 10 vuotta sitten, kun ostettiin miehen kanssa ensimmäinen asunto. Rahaston perustaminen oli fiksuin teko ikinä. Sitä ennen en ollu koskaan säästänyt penniäkään ja elin täysin kädestä suuhun. Kaikki mitä tuli myös meni. Haaveilin ulkomailla reissaamisesta, mutta en tehnyt asian eteen mitään konkreettista. Ihmettelin miten kaikilla muilla on varaa matkustaa, mutta minulla ei. Näin jälkeenpäin ajateltuna siihen olisi ollut varsin yksinkertainen keino: säästäminen.

Tällä hetkellä maksan kolmea eri opintolainaa pankille ja lisäksi maksamme yhdessä miehen kanssa asuntolainaa. Yhden opintolainan saan maksettua pois ensi kuussa ja asuntolainakin menee huhtikuun puolella alle sadantonnin! Olen aina ollut kova tuhlaamaan, mutta pikku hiljaa ajatusmaailma on alkanut muuttumaan. En halua työntää rahaani enää materiaan, vaan mieluummin kulutan sen elämyksiin, kuten matkustamiseen, ja laitan lopun säästöön. Moni kritisoi säästämistä sillä, että haluaa elää elämäänsä tässä ja nyt mieluummin kuin Sit kun -elämää. Entä jos kerron teille, että voit tehdä molemmat! Säästämisen kanssa ei tarvitse mennä nollasta sataan, vaan voi ihan hyvin myös elää eläämänsä tässä ja nyt. Kaikkien ei tarvitse säästää jokaista ylimääräistä pennosta, joka laskujen jälkeen jää yli, vaan rahaa voi laittaa myös vain pienen summan sivuun ja kuluttaa loput. Jasmin Hamid antoi omassa blogissaan melkoisen hyvän neuvon, jota hän oli itse aiemmin käyttänyt. Hän laski ensin itselleen säästämistavoitteen, siis summan joka täytyy säästää vuodessa. Jos hän sai kyseisen summan säästöön, hän sai kuluttaa 20% summasta ihan mihin vain huvitti: käsilaukkuun, matkaan tai hemmotteluhoitoihin. Näin säästämisessä oli jokin konkreettinen ja palkitseva tavoite. Nerokasta, eikö?

turvattu tulevaisuus

Jokainen meistä voi säästää vaikka vain pienen summan kuukaudessa. Itse olen vakuuttunut rahastoista, koska niissä summa kasvattaa pikku hiljaa korkoaan ja raha on hyvin hajautettua. Tämäkään ei ole rakettitiedettä. Valitsin itse omat rahastoni yhdessä Dansken pankkivirkailijan kanssa, koska en ymmärtänyt rahastoista yhtään mitään. Ensin säästin 50 euroa/kk, äitiyslomalla 30e/kk ja tällä hetkellä 150e/kk kahteen eri rahastoon. Lisäksi tytön lapsilisät menevät hänen omaan rahastoonsa. Hänellä on täysi-ikäisenä kohtuullisen hyvä potti odottamassa esimerkiksi omaa asuntoa varten! Näiden lisäksi olen alkanut ostamaan pienillä summilla osakkeita hyviksi havaituista yrityksistä. Osakkeita ostan vain jos ylimääräistä rahaa jää muun elämisen jälkeen. Kaiken tämän muun säästämisen lisäksi laitan joka kuukausi pienen summan sivuun ulkomaan reissua varten. Nyt te mietitte tässä vaiheessa, että mistä multa jää tuollainen summa laittaa sivuun? No palkasta tietenkin. Mun alalla bruttopalkka on n. 2600-2700 euroa, riippuen toki työpaikasta. Olen koko ajan alkanut enemmän ja enemmän tiedostamaan mihin raha oikeastaan menee. Aika paljon sitä on kulunut ihan turhuuksiin ja niistä olen saanut nipistettyä nyt jonkin verran pois. Siksi uskalsin avata toisen rahaston, johon menee 50 euro kuussa (toiseen menee 100e/kk). Myös mies laittaa joka kuukausi suunnilleen saman verran omiin rahastoihinsa. Uskon, että halutessani voisin säätää kuukaudessa vieläkin enemmän, mutta en tiedä halauanko!

Tämä varmasti kuulostaa siltä, että elämä meillä on kauheaa kituuttamista? Voin kertoa ettei ole. Me eletään elämää myös tässä ja nyt, mutta haluan henkilökohtaisesti turvata myös tulevaisuuteni. Tiedän ettei ole takuita elänkö edes eläkkeelle asti, mutta ajattelen että sitten ainakin lapsi saa hyvät avut tulevaisuuttaan varten. Mulle säästäminen ei myöskään ole mikään pakko. Jos näyttää, että kuukaudesta on tulossa todella tiukka, silloin ei laiteta mitään säästöön. Mulle on tärkeämpää saada pesämunaa tulevaisuutta varten kuin tuhlata kaikki saman tien. Me ei oikeastaan tarvita mitään ja siksi rahaa ei mene mihinkään turhuuksiin. Haluan toki laittaa kotia ja siihen kulutan rahaa aika ajoin, muttta en joka kuukausi. Mieluummin säästän rahaa hetken haluamaani asiaan ja mietin ostopäätöstä kuin ryntään suin päin ostoksille. Usein se kauheasti haluamiani asia jää kuitenkin kauppaan. Avain liian usein jonkin asian ostaminen on enemmän mieliteko kuin oikea tarve. Tämän kun ymmärsin, kuluttaminen väheni todella paljon.

Jos pitäisi valita turvattu tulevaisuus tai elämä tässä ja nyt, niin valitsisin turvatun tulevaisuuden. Onneksi ei tarvitse valita, vaan voi halutessaan toteuttaa molemmat! Säästeliästä viikkoa kamut <3

Mihin asioihin te säästätte vai säästättekö mihinkään? Paljon kuukaudessa irtoaa säästämiseen?