Kun vaan malttaisi

Processed with VSCO with 6 preset

Crossfit on siitä jännä laji, että kehitystä tapahtuu pikku hiljaa koko ajan. Aina sitä ei edes itse huomaa ja joitakin asioita saa hangata pitkäänkin ilman huomattavia tuloksia. Mun kohdalla kehitys loikkii nyt harppauksin eteenpäin. Mitäpä muuta voisi olettaakaan yli puolen vuoden tauon jälkeen! Kahdeksan kuukauden, jos tarkkoja ollaan. Pitkään epäröin uskallanko enää palata rakastamani lajin pariin, mutta sydän vie sinne minne se vie eikä sitä vastaan voi taistella 😉

Joka viikko pystyn lisäämään treeneihin uusia liikkeitä ja joka viikko saan lisätä tankoon lisää painoja. Se on melkoisen hieno fiilis! Tällä viikolla olen pystynyt tekemään jo burpeita ja punnerruksia ihan normaalityyliin. Siitä huolimatta yritän pitää järjen päässä ja skaalaan pidemmissä wodeissa näitä liikkeitä hieman helpommaksi. Lisään rasitusta pikku hiljaa, en rysäyksellä. Esimerkiksi tangossa roikkuminen omalla painolla ei onnistu vielä kahta sekuntia pidempää. Siksipä annan sen asian vielä olla hetken. Puoli vuotta olkapääleikkauksesta on kohtuullisen lyhyt aika ja moni saman leikkauksen käynyt ei todellakaan ole samanlaisessa treenikunnossa puolen vuoden kohdalla kuin minä. Saan olla todella onnellinen näin nopeasta palautumisesta! Töitä se on vaatinut pirusti ja tulee vaatimaan vielä pitkään, mutta mihinkäs tässä kiire olisi, valmiissa maailmassa.

Processed with VSCO with 6 preset

Processed with VSCO with 6 preset

Tällä viikolla ollaan tehty paljon voimaa ja nimeenomaan ykkösmaksimeita. Mä suorastaan rakastan voimatreenejä! Koen, että ne on mun ominta lajia ja suorastaan elän ja hengitän niitä varten. Ykkösmaksimit on aina pelottavia, mutta samalla todella jännittäviä ja innostavia. Tiesin etten todellakaan kykene samanlaisiin tuloksiin kuin viime talvena näissä samoissa liikkeissä ja sainkin käydä melkoisen päänsisäisen kamppailun sen asian kanssa. Kyllähän se aina ottaa päähän, jos tulokset huononee vai mitä olette mieltä? Noh, kyykkäsin 75kg suht kevyesti. Eka yritys oli tosin failure kun paino kaatui liikaa eteen. Toinen oli helppo, mutta aika loppui kesken enkä päässyt enää korottamaan. Tällä siis mennään! Viime talvena kyykkäsin 92,5kg. Shoulder pressissä nousi 30kg suhteellisen helposti, mutta 32,5kg ei noussut ei sitten millään. Kolme kertaa yritin tuloksetta. Viime talvena nostin muistaakseni 40kg. Maastaveto mulla on vielä tekemättä, mutta tuskinpa sieltäkään hirveitä romuja nousee. Luulen, että maksimi on 85kg jos sitäkään. Nyt vaan maltilla ja säännöllisellä treenillä eteenpäin niin saadaan tulokset taas nousuun!

Processed with VSCO with 6 preset

Processed with VSCO with 6 preset

Treenaamisella on todella suuri merkitys mun päänupin tilaan. Tällä hetkellä kaikki tuntuu olevan balanssissa ja fiilis on todella hyvä. Vielä matka jatkuu jonkin aikaa olkapäätä kuntouttaen ja haave olisi päästä kokeilemaan myös tempaamista joskus keväällä kunhan viimeiset olkapään kireydet on selätetty. Mulla on vielä pari fyssarikertaa jäljellä ja sitten loppu hetkeksi sekin lysti. Nopeasti on vierähtänyt puoli vuotta! Jos kaipaatte todella hyvää fyssaria niin multa löytyy yhteystiedot 😉

Onko siellä ruudun toisella puolella enää ketään crossfittaajia vai hävisittekö kaikki mun tauon aikana?

Nyt mä alan pakkailemaan kamoja. Me lähdetään miehen kanssa pyörähtämään Tallinnassa testaamassa escape room! Mukavaa lauantaita 🙂

 

Valehtelisin, jos väittäisin etten treenaisi myös ulkonäön vuoksi

Processed with VSCO with 6 preset

*Sis.mainoslinkin

Mä olen urheillut oikeastaan koko ikäni. Teininä juoksin, pelasin lentopalloa, treenasin karatea ja yritin käydä salilla. Lukiossa urheilu oli vähän harvinaisempaa, mutta joka viikko päätin aloittaa ainakin lenkkeilyn ja laihtua. Olin silloin pullukka tyttö, joka ei tiennyt ravinnosta yhtään mitään. Luulin, että voista ja jauhoista tehty jauhelihakastike on terveellisintä mitä voi olla. Viikonloppun siideri ja hampurilaiset maistuivat. Joka viikon sunnuntaina punnitsin itseni ja katsoin itseäni peilistä. Totesin etten koskaan voi laihtua! Ja niin kovasti kun yritin…

Processed with VSCO with 6 preset

Parikymppisenä löysin tieni kaverin matkassa kuntosalille. Opin pikkuhiljaa treenaamaan ja jotain ravintopuolestakin. Tapasin salilla mieheni ja siitä se sitten lähti. Lihakset alkoivat kehittyä pikkuhiljaa ja treenipainot kasvaa siinä samalla. Opin syömään oikein ja pudotin painoa 65 kiloon. Painoin silloin saman verran kun painan itse asiassa nytkin. Kuntosalitreeni ja lenkkeily oli mun suuret intohimot monta vuotta ja innostuin kisaamaankin pariin kertaan fitnessjutuissa. Kroppa muuttui koko ajan ja mitä enemmän tuli lihasta, sen helpompaa rasvamäärän ylläpito oli. Muutamia vuosia sitten sain tarpeekseni salihommista ja siirryin crossfitin pariin. Jälleen kroppa alkoi muuttua lajille ominaiseksi. Sain syödä ihan mitä tahansa ja herkutella kuinka paljon vaan eikä mikään näkynyt missään. Sanomattakin on selvää, että tykkäsin! Tällainen herkuttelija ja suursyömäri kun olen. Ulkonäkökeskeinen treenaaminen jäi ja nautin suunnattomasti, kun peilillä ei ollut enää mitään merkitystä. Vain kehitys oli asia, jota seurasin. Ja sitähän tuli!

Processed with VSCO with 6 preset

Sitten meni olkapää ja alamäki alkoi. Jouduin olemaan pitkiä aikoja treenaamatta, mutta ruokahalu säilyi. Sanomattakin lienee selvää, että peilikuva alkoi muuttua eikä tosiaankaan parempaan suuntaan. Aloin taas kiinnittää huomiota ulkonäkööni ja koko ajan löystyvään vartaloon. Vaatteet eivät enää istuneet ja vihasin sitä fiilistä, kun kaikki puristaa. Niin minusta tuli jälleen ulkonäkökeskeinen ihminen. Halusin näyttää hyvältä, mutta samalla olin niin alamaissa koko ajan etten jaksanut tehdä yhtään mitään. Olisin toki voinut lenkkeillä ja vahtia ruokavaliotani tarkemmin, mutta ei huvittanut. Niinpä  nyt ollaan tässä tilanteessa kuin ollaan. En ole näistä ajatuksista täällä juuri huudellut, koska usein omaan vartaloon liittyvät ajatukset tuomitaan. Nyt en oikeastaan jaksa enää välittää, tiedättekö miksi? Koska olen taas oikeilla raiteilla!

Processed with VSCO with 6 preset

Pääasiassa treenaan tällä hetkellä kuntouttaakseni ja vahvistaakseni kroppaa. Nämä ovat mun pääprioriteetit. Mutta en voi täysin sulkea pois ajatusta ettenkö treenaisi myös ulkonäön vuoksi enkä aio tästä valehdella teillekään. Mun kroppa on muuttunut niin paljon viimeisen vuoden aikana etten tunne enää oloani hyväksi. Päivä päivältä kroppa kuitenkin vahvistuu ja tiivistyy ja mun mieli piristyy samalla. Mä en todellakaan tavoittele mitään uberkireää fitnessmimmin kroppaa, vaan sitä samaa vanhaa mikä mulla oli vuosi sitten. Siinä kunnossa tunsin oloni hyväksi, olin vahva ja energinen. Tuohon pisteeseen haluan takaisin ja sinne olen nyt matkalla. Crossfit on ehdottomasti mun laji, olen boksilla kuin kotonani ja mun motivaatio on nyt todella kova. Haluan kehittyä koko ajan ja tällä hetkellä se on helppoa, koska olen aloittanut taas nollasta. Näitä fiiliksiä olen kaivannut niin paljon! Vielä on hitokseen iso duuni tehtävänä, mutta eihän mulla ole muuta kuin aikaa! Crossfitin lisäksi treenaan Hiekkaharjun Foreverillä ja vahvistan kaikkia pikkulihaksia, joita ei niin paljon tule treenattua crossfitissä. Kerran kaksi viikossa teen ihan perusbodausta ja tällä hetkellä tämä tuntuu varsin toimivalta systeemiltä!

Processed with VSCO with 6 preset

Ei muuta kuin parempaa vuotta 2017 kohti!

Ps. Sportamorella tänään -25% melkein kaikesta! Alennettuihin tuotteisiin pääset tästä*. Mä taidan tilata itselleni joululahjaksi uudet Nanot 😉

Blogin uudet tuulet!

Processed with VSCO with 5 preset

Vitsi miten hieno fiilis: mä oon vihdoin terveenä ja täällä puhaltaa uudet tuulet! Lauantai meni totaalisesti sängyn pohjalla huonoa ja flunssaista oloa potiessa, mutta eilen elämä alkoi jo kirkastua. Eihän tauti kestänytkään kuin vaatimattomat kaksi viikkoa. Jokohan nyt saisin olla terveenä ja lähteä treenaamaankin?  Treenijuttuja on tosin luvassa vasta keskiviikkona, koska tänään olen iltavuorossa töissä ja huomenna on mm. lapsen päiväkotikuvausta sekä uintireissu Flamingoon. Ihanaa päästä polskimaan ja rentoutumaan porukalla.

Viikonloppu meni levätessä ja syödessä hyvin. Perjantaina pidettiin tytön kanssa pizza-perjantai ja leffailta ihan tyttöjen kesken. Kotihommat jätettiin sikseen ja oltiin vain. Olin perjantaina jo todella väsynyt ja lepo teki terää. Katsottiin jotain lasten leffaa ja olin sen jälkeen valmista kauraa sänkyyn. Uni tuli sekunnissa. Lauantai jatkui täysin samalla mallilla. Jo aamusta asti olin väsynyt kuin mikä eikä minkään sortin kotihommat kiinnostaneet pätkääkään. Niinpä keskityin lepäämiseen ja syömiseen, lauantai kun oli. Käytiin päivällä hakemassa Metsäojan lihatilaus, mutta muuten en juuri nenääni näyttänyt ulkona. Haaveilin vain terveemmästä olotilasta. Kuin ihmeen kaupalla fiilis alkoikin parantua illan aikana ja eilinen päivä meni jo ihan normaaleissa merkeissä. Elämä voitti sittenkin, jälleen kerran! Nyt toivon, että nämä pöpöt olisi hetkeksi selätetty.

Sain eilen idean ja perustin blogilleni samaa nimeä kantavan Youtube-kanavan. Tykkään itse todella paljon videoiden teosta ja aion alkaa panostamaan niihinkin enemmän. Ensimmäisenä täytyy hankkia kunnollinen videoiden editointiohjelma sekä kameraan mikrofoni, jotta ääni kuuluisi moitteettomasti. Vlogi kantaa siis nimeä Palasia arjestani ja tulee käsittelemään samoja aiheita kuin blogikin. Vlogiin juttelen enemmän ajankohtaisia asioita ja juttuja, joita on mielen päällä kulloinkin. Julkaisin vlogiin eilen jo ensimmäisen videon, jonka kanssa oli tosin isoja ongelmia. Editointiohjelma ei ottanut toimiakseen ja jouduin lataamaan videon youtubeen ilman editointia. Mutta jostain on aloitettava! Kanavaa pääset katselemaan ja tilaamaan tästä. Treenivideot tulevat vanhalle omaa nimeäni kantavalle kanavalle aivan niin kuin ennenkin ja niitä pääset katselemaan tästä.

Tällaiset uudet tuulet täällä puhaltaa 🙂 Miltäs kuulostaa? Ihanaa alkanutta viikkoa!

Parempi kuin ennen

Processed with VSCO with c3 preset

”Sehän alkaa olla kunnossa.” Sanat joita olen odottanut viimeiset puoli vuotta. Niin pitkä aika on jo kulunut olkapään operoinnista. Alku oli kivuliasta ja hankalaa enkä edes osannut unelmoida terveestä olkapäästä. Niin pitkään se oli jo kenkkuillut ja vihlonut. Elämä kivun kanssa on tuntematon käsite ennen kuin sen joutuu kokemaan itse. Eihän se kivaa ole, mutta aika pitkään kivunkin kanssa pärjää, jos normaali arki ei siitä kauheasti kärsi. Itselläni alkoi kärsiä siinä vaiheessa, kun kipu vaikeutti jo työtä enkä pystynyt enää treenaamaan juuri ollenkaan. Onneksi pääsin leikkaukseen nopeasti jolloin myös toipuminen ja kuntoutus pääsivät alkamaan nopeasti.

Minua on hoitanut koko tämän ajan Pasi Pitkänen Forever Fysiolla Hiekkaharjussa. Heti ensimmäisellä kerralla totesin, että ompa siinä osaava kaveri! Minäkin olen fyssareita nähnyt elämäni aikana kohtuullisen monia ja osa on kyllä niin kujalla kuin vain voi olla. Onneksi omalle kohdalleni sattui näin taitava kaveri, jonka kanssa ollaan tehty töitä kohta puoli vuotta. Kerta kerralta olkapää on vahvistunut ja saanut lisää liikkuvuutta. Nyt on enää viimein silaus jäljellä ja seuraavalla kerralla keskitytään koko kroppaan. Mulla on ollut tämän olkapääkeissin jälkeen myös lantion hallinnassa ongelmia, koska olen tietämättäni yrittänyt kompensoida joitakin liikkeitä kääntämällä lantiota väärään asentoon. Riittävän monta kertaa kun tekee virheliikettä niin se tuntuu ”oikealta”. Ryhti mulla on parantunut tänä aikana todella paljon ja väitän sen olevan parempi kuin ennen. Olkapäät eivät enää tipahda eteen vaan pysyvät nätistä omalla paikallaan. Jonain päivänä ehkä uskallan vielä tempauksiakin kokeilla 😉

Processed with VSCO with c3 preset
Kävin testaamassa eilen myös Hiekkaharjun Foreverin salin. Oli todella hyvä ja iso sali!

Miten kuntoutus tästä vielä sitten jatkuu? Pari kertaa käyn vielä fyssarilla ja teen harjoitteita itsenäisesti kotona ja salilla. Kunhan tunnen olevani entisissä kantimissa niin aion mennä uudestaan Performance Matrix-testiin, joka minulle tehtiin viime keväänä Forever Fysiolla. Siinä kartoitetaan kropan hallinta sekä matalan (arkielämä) että korkean (treeni) kynnyksen harjoitteilla. Tykkäsin todella paljon itse testistä sekä saamistani ohjeista. Luulen, että jo niiden pohjalta mun kropan hallinta on nykyään paremmalla mallilla kuin esimerkiksi vuosi sitten. Suosittelen kyllä lämpimästi! Ensimmäisen testin sain yhteistyön puitteissa, mutta toisen aion maksaa ihan omasta pussistani. Performance Matrix-testi soveltuu esim. erilaisten vammojen ja kiputilojen hoitamiseen sekä urheilusuoritusten parantamiseen. Lisää testistä voit lukea esim. täältä.

Onko teistä kukaan tehnyt Performance Matrix-testiä?

Lue myös nämä postaukset aiheesta (vanhin postaus alimmaisena):

Kun elämä tuntuu maailman lopulta

Kauhean paljon hommaa vai lisää mahdollisuuksia?

Loistavat eväät olkapään kuntoutukseen!

Sähäkkä jalkatreeni ulkona

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Minusta ulkona treenaaminen on ihan huippua! Varsinkin kesällä on kiva jumpata ulkona ja nauttia samalla ihanasta säätä. Näin talvisaikaan ulkona treenaaminen on aika nihkeää, ei tosin mahdotonta. Tällainen vilukissa ei kovin kauan pakkasilla ulkona viihdy, mutta menin kuulkaas ja yllätin ihan itsenikin mökillä! Sain viikolla idean treenata ulkona ja vedin parit pitkähihaiset takin alle ja jaloille tuplahousut. Ei muuten palellut. Hanskatkin sain heittää puolessa välissä treeniä jo pois.

Itse tykkään, että jalat on helppoa treenata varsin vähillä välineillä ja tässä treenissä käytin apuna ainoastaan yhtä käsipainoa. Käsipainon tilalla voi toki käyttää vaikka kahvakuulaa tai vedellä täytettyä kanisteria! Treenin kulku menee niin, että lämmittele ensin jalat vaikka pienellä hölkkälenkillä tai tee kevyesti treenin liikkeet läpi. Tee jokaista liikettä annetut toistomäärät ja jatka välittömästä seuraavaan liikkeeseen. Tee 3-4 kierrosta!

Tällä treenillä saat tuntumaa eritoten pakaroihin sekä etu- ja sisäreisiin!

  1. Leveä kyykky hypyllä

picsart_11-07-12-00-50Ota leveä haara-asento ja kyykkää niin alas kuin selkä suorana pääset. Muista pitää polvet ja varpaat samaan suuntaan, vatsa ja pakarat tiukkana. Ponnista alhaalta suorin jaloin niin ylös kuin vaan pääset ja purista pakarat ylhäällä kunnolla yhteen. Tee 15 toistoa.

2. Askelkyykky taakse + potku

picsart_11-07-12-02-23Ota hartioiden levyinen asento. Vie toinen jalka taakse niin, että saavutat tasapainoisen askelkyykkyasennon. Pidä etummaisen jalan polvi ja varpaat samaan suuntaan. Ponkaise etujalalla ylös ja nosta takimmainen jalka koukussa ylös. Purista samalla pakaroille! Tee 15 toistoa per puoli.

3. Sumokyykky käsipainolla

picsart_11-07-12-01-39Ota leveä haara-asento ja pidä polvet ja varpaat koko liikkeen ajan samaan suuntaan. Kyykkä suoralla selällä alas, pysäytä liike alhaalla ja reisiä puristamalla nouse ylös. Pyri pitämään yläkroppa ryhdikkäänä koko liikkeen ajan ja työntämään polvia ulospäin. Painona voit käyttää ihan mitä vain aina käsipainosta kivenmurikkaan! Tee tätä liikettä 15 toistoa.

4. Askelkyykkyhypyt

picsart_11-07-12-03-28Ota tukeva askelkyykkyasento. Ponnista ylös etummaisella jalalla ja vaihda jalkojen paikkaa ilmassa niin, että laskeudut alas toisella jalalla. Pidä polvet ja varpaat eteenpäin koko liikkeen ajan etummaisessa jalassa. Pyri pitämään yläkroppa ryhdikkäänä ja vatsa tiukkana koko liikkeen ajan. Tee 15 toistoa per puoli!

5. Luistelukyykky

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOta hartioiden levyinen asento. Vie toinen jalka pitkälle takaviistoon. Pidä etummaisen jalan polvi ja varpaat saaman suuntaan ja yläkroppa ryhdikkäänä. Ponkaise etujalalla ylös ja tuo takajalka etummaisen jalan viereen. Tee 10 toistoa per jalka. Voit tehdä kaikki toistot ensin toisella jalalla ja vasta sen jälkeen toisella tai halutessasi vaihtaa jalkaa joka toistolla. tätä liikettä en suosittele henkilöille, joilla on ongelmia polvien kanssa! Muista tehdä liike suht rauhallisesti.

6. Askelkyykky taakse pumppauksella

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOta hartioiden levyinen asento ja lähde viemään toista jalkaa taaksepäin niin, että saavutat perinteisen askelkyykkyasennon. Tee etujalalla kolme pientä pumppausta ja vaihda jalkaa. Tee 15 toistoa per puoli rauhallisesti!

Tämän treenin jälkeen itselläni oli jalat kipeänä monta päivää! Testaa ja ihastu 😉

Hikisiä treenihetkiä!

 

En taida olla yhtä terhakka kuin ennen

Processed with VSCO with c1 preset

*Sis. Mainoslinkin.

Aivan mahtavaa, on taas perjantai ja mulla alkaa loma! En olisi vielä yhtään loman tarpeessa, mutta en kyllä vastaankaan laita 😀 Ihan ensimmäisenä haluan kertoa teille, että blogin nimi vaihtuu ensi viikon maanantaina! Olen jo pitkään miettinyt nimen vaihtoa, mutta sopivaa ei ole tullut mieleen. Tuo Katrin ottama bannerikuva sai kuitenkin idean päähäni ja siinähän se tuleva nimi oikeastaan jo lukee: Palasia arjestani. Eli ensi viikosta lähtien Jonna1983 on historiaa ja tilalla on osuvampi ja minua kuvaavampi nimi Palasia arjestani. Mä olen niin innoissani!

Eilen oli taas melkoinen päivä. Sattui ja tapahtui kaikenlaisia ja koin olotiloja, joita en ole kokenut vähään aikaan. Minusta tuntuu, että olen jollain tasolla muuttunut vähän ajan sisällä. Enkä ehkä parempaan suuntaan. Tai no miten sen nyt ottaa. En ainakaan sellaiseksi joka haluaisin olla. Mä olen aina ollut urheilullinen ja rakastan treenaamista. Se tuskin on jäänyt teiltäkään huomaamatta. Ennen lasta treenasin todella ahkerasti 5-6 kertaa viikossa salilla ja siihen lenkkiä päälle. Raskauskilot pudotin tuplana ja jatkoin treenaamista entiseen tahtiin. Sitten tuli kyllästyminen salilla puurtamiseen ja vaihdoin crossfitiin. Siellä jatkui sama tahti melkein kolme vuotta, kunnes oli pakko pysähtyä loukkaantumisen vuoksi. Siitäpä se alamäki oikeastaan alkoi.

Processed with VSCO with c1 preset

Mun on nykyään todella vaikeaa motivoitua treenaamaan. Teen suunnitelmia, mutta en saa pidettyä niistä kiinni. Innostun valtavasti, mutta kyllästyn yhtä nopeasti. Olkapääleikkauksen jälkeen aloitin kuntosalitreenin suurella motivaatiolla, mutta pala palalta motivaatio on laskenut. Yhdellä viikolla treenaan ihan innoissani ja seuraavalla ei voisi vähempää kiinnostaa. Viime viikolla olin taas energiaa ja innostusta täynnä, koska päätin palata crossfitin pariin ja sen teinkin. Olin koko alkuviikon riemuissani ja tein selkeät suunnitelmat itselleni. Päätin käydä salilla 2 x viikossa ja crossfitissä 2 x viikossa. Lisäksi joogaa ja lenkkeilyä sen verran kuin ehtii ja jaksaa.

Eilen mulla meni töissä pidempään ja jouduin perumaan cf-treenit. Päätin lähteä salille. Menin kotiin, pakkasin salikamat ja olin jo vetämässä kenkiä jalkaan, kun kyllästys iski taas. En halunnut lähteä ja salikortin umpeutumisen varjolla jäin kotiin. Ajattelin etten halua ostaa uutta korttia, koska edessä on 1,5 viikon reissu mökille. Niin jäi taas treenit tekemättä. Mietin kotona asiaa ja yritin patistaa itseäni liikkeelle. Tiesin, että treenaamisesta tulee hyvä fiilis, mutta ei. Keskustelu itseni kanssa ei johtanut mihinkään. En ymmärrä mikä mua vaivaa, kun ei kiinnosta. Ennen sitä oli niin terhakkana treenaamassa, mutta nykyään kaikki muu menee edelle. Sain mä itseni sentään joogaamaan illalla eli ihan turhan panttina en ollut. Ihmetyttää vaan, että mistä nyt tuulee ja mikä minua vaivaa? Mukavuudenhaluko? Miehelle asiasta avauduin ja hän kehotti tekemään juuri sitä mikä kiinnostaa. Mitä sitä itseään pakottamaan asioihin, joita ei halua tehdä?

Niinpä, mutta kun mä haluaisin haluta! Treeni-into, missä olet!?

Ps. Sportamorella on alet käynnissä! Ihania treenivaatteita edullisesti vaikka millä mitalla. Jos on tarvetta uusille treenikamoille niin aleen pääset tästä*.

Jooga ei ole köyhien laji

Processed with VSCO with a10 preset

Mä olen tykästynyt joogaamiseen ihan toden teolla. Pidin sitä ennen ihan huuhaana enkä suostunut edes kokeilemaan sitä. Törmäsin joku aika sitten artikkeliin, jossa käsiteltiin joogaa ja muita urheilulajeja. Siinä kerrottiin joogan edistävän liikkuvuutta ja kehonhallintaa suunnattomasti muiden lajien ohella. Ja olenhan minä sen tiennyt, että jooga olisi minullekin hyvä laji, jäykkä kun olen. Mutta silti vähät välitin kyseisestä liikuntamuodosta. Se vaikutti lähinnä epäilyttävältä hippeilyltä.

En tiedä mitä sitten tapahtui. Istuin kotona olohuoneen matolla tabletti kädessä ja Yoogaian sovellus auki. Olin jumissa ja jäykkä. Selasin erilaisia kehonhuoltotunteja, mutta mikään ei napannut. Sitten silmiini osui Joogaa urheilijoille niminen tunti. Aluksi pohdin ettei ole mun juttu. Enhän mä ole venyvä! En yksinkertaisesti voi aloittaa joogatuntia, koska en osaa. Niin minä kuitenkin löysin itseni joogaamasta ja huomasin tykkääväni siitä aivan hurjan paljon! Viime viikolla joogasin kolmena päivänä putkeen, miettikää!

Mulla on ollut joogamattona ihan perus jumppamatto. Sellainen ohut vaahtomuovinen. Se on todella huono, koska a) se on liian lyhyt ja b) se liukuu helposti pois alta. Ei hyvä siis tähän tarkoitukseen ollenkaan. Menin lauantaina I love me-messuille sillä ajatuksella, että nyt muuten hankitaan Jonnalle kunnon joogamatto, joka pysyy paikallaan! Mulla meinasi silmät tippua päästä kun näin missä hinnoissa joogamatot on. Suurimmasta osasta huudettiin satasta! Siis mitäh!? Satanen yhdestä matosta. Pitää nimittäin olla vähintään kullalla päällystetty siihen hintaan. Halvimmat oli 40 euron kieppeillä, mutta jäi kyllä nekin odottamaan rikkaampaa ostajaa. Ei tarvinnut kahta kertaa miettiä, että ostanko itselleni ennemmin joogamaton vai uuden peiton. Sanotaanko näin, että ainakin olen nukkunut erittäin lämpimästi viime öinä 😉 Minä sinisilmäisesti luulin, että saisin pätevän maton parilla kympillä, mutta ei. Ostakoon ne kellä on varaa. Tuntui muutkin joogakamat olevan ihan hinnoissaan. Perusjumppatrikoot, joissa oli vain sana jooga edessä, maksoi lähemmäs satasen. Juu, ei kiitos. Onko tämä samanlainen ilmiö kuin crossfitissä: heti kun Reebok sai laittaa termin crossfit vaatteen mallin eteen niin rytkyyn lyötiin puolet hintaa lisää! Ja itsekin menin siihen lankaan..

Taidan jatkaa joogailujani vaahtomuovipatjallani ihan tyytyväisenä. Ellei teillä ole vinkkejä edullisimmista matoista? Mikä noissa joogakamoissa oikein maksaa?

Maailmanlopun meininki

Kuva: Katri Viirret
Kuva: Katri Viirret

Tämä kulunut viikko on ollut mulle todella rankka sekä henkisesti että fyysisesti. Sairastuin tosiaan tiistaina ja niin kuin aina, mun mieli mustenee heti kun joudun vuoteen omaksi. Ensimmäisenä kaivelen kaiken maailman herkut ja mässyt esille ja hautaudun niiden kanssa sohvalle sarjoja katselemaan. Eihän siinä mitään järkeä ole, koska a) ei ne oloa paranna ja b) ne ei maistu miltään. Mieskin ihmetteli, että miksi lyön läskiksi aina kaiken ruokavaliota myöten, kun sairastun? Niin, hyvä kysymys johon edes mulla ei ole vastausta. Näissä merkeissä on kuitenkin menty tiistaista saakka, kunnes eilen tuli ensimmäinen ajatus, että eiköhän tämä riitä. Siitä tiedän, että alan kohta olla kunnossa. Vakaasta päätöksestä huolimatta nappasin kaupasta mukaani herkullisen suklaamuffinssin ja nautiskelinkin sen loppujen lopuksi hyvällä fiiliksellä, koska yllättäen asiat alkoivat taas loksahdella kohdalleen.

Tämä kuukausi on ollut mulle rahallisesti todella haastava ja samanlaisena tulee jatkumaan ensi kuukin. Rahat on todella tiukilla ja se ahdistaa. En osaa edes kuvitella tilannetta, että elämä olisi tällaista koko ajan. Ja silti toisilla on. Perustason palkkaisella ihmisellä jo pari yllättävää suurempaa menoa tai laskua voi kaataa koko talouden hetkeksi ja juuri näin mulle on käynyt. En halua elää mieheni rahoilla, vaan tahdon ihan yhtä lailla ostaa ruokaa kotiin ja pitää kodista huolta kuin hän. Harvoin pyydän häneltä edes rahaa, vaikka hän sitä varmasti antaisi tällaisina kuukausina. Haluan edes osittain pysyä omillani ja kun tili näyttää jo tässä vaiheessa kuuta nollaa, niin on laitettava mietintämyssy päähän. Koska en halua koskea säästötiliinkään ellei ole aivan pakko niin ladoin taas tavaraa myyntiin ja onnekseni sain niistä vähän ylimääräistä. Pikkusen kun käyttää päätä ruokaostoksilla niin selviää aika vähällä. Punaiset laput kunniaan!

Tänään onneksi olo helpottui, kun huomasin tilille tulleen rahaa! Huh, miten hyvä fiilis. Hyvä kun en kattoon hyppinyt siltä seisomalta.  Vaikka sanotaan, että rahalla ei ole merkitystä, niin kyllä sillä vaan tiettyyn pisteeseen on. Tuskin kenenkään mielestä on kivaa laskea laskimella kaupassa pennosia ja miettiä mitä kauppalistan asioista voi ostaa ja mitkä täytyy jättää pois. Mun loppuvuosi tulee olemaan aika lailla pennosien laskemista, mutta toivottavasti sen jälkeen taas helpottaa. Tänään kävinkin ensitöikseni kaupassa ja aion testata paria uutta reseptiä. Se jos mikä saa minut iloiseksi! Kokkaaminen ja leipominen ovat parasta mitä tiedän 🙂 Niin ja tänään varmistui, että palaan ensi viikolla myös crossfitin pariin! Alkuun vain parina päivänä viikossa, mutta katsotaan miten muijan käy 😉 Niin ja blogin nimi tulee muuttumaan lähiaikoina! Siitä lisää kunhan asiat varmistuvat. Jännää!

Ihanaa viikonloppua kaikille! Toivottavasti teille on ollut kivempi viikko <3

ps. Huomasitteko uuden bannerin? Eikö olekin hieno! Se on Katrin käsialaa. Mä niin tykkään 🙂

 

Jos haluun olla tikis

Processed with VSCO with c3 preset

*Sis.mainoslinkin & tarjouksen.

Täälläkin on viikonlopusta ja Blog awardseista selvitty kunnialla. En ala niistä sen enempää kirjoittelemaan, koska ne ovat jo jokaisessa blogissa täällä näkyneet. Todettakoon, että tilaisuus oli ihan mieletön ja a-lehdillä puitteet mitä mahtavimmat. Toivottavasti kutsu tulee myös ensi vuonna 😉 Yllä olevasta linkistä pääsette fiilistelemään tilaisuutta kuvien muodossa, jos kiinnostaa!

Mennäänpä sitten varsinaiseen asiaan. Mulla on ollut taas viime aikoina pieniä motivaatio-ongelmia havaittavissa. Kyllästyn todella helposti ja nyt kun olkapää antaa myöten jo kovatkin treenit niin treeniohjelma tuntuu vanhalta ja tylsältä. Ei siinä varsinaisesti mitään vikaa ole, mutta ei millään jaksaisi hangata samoja liikkeitä viikosta toiseen. Kehitystähän mulla tapahtuu ihan koko ajan eli joka treenikerta saan latoa malmia lisää tankoon. Olen huomannut, että mielelläni keksi ihan uusia liikkeitä vanhojen ja hyväksi havaittujen tilalle. Viime viikolla skippasin etureisiliikkeet kun osa salin laitteista oli poissa käytöstä huollon vuoksi. Työntelin kelkkaa pitkän tovin kyykkäilyjen sijaan. Eilen ei taas takareisien treenaaminen oikein huvittanut, niin otin esille Tikiksen uuden kirjan treenasin sen sijaan pakaroita oikein urakalla!

Processed with VSCO with c3 preset

Ehkä mun pitää vain pikku hiljaa ymmärtää se ettei treeniohjelman orjallinen noudattaminen ole kaikkia varten. Mä en yksinkertaisesti kykene siihen. Mulle on toki annettu aika lailla vapaat kädet liikkeisiin, mutta ne tietyt perusliikkeet haluaisin säilyttää ohjelmassa aina. Vanhoilla kunnon perusliikkeillä saadaan voimatasot nousuun ja lihasmassa kasvuun. En tykkää mistään hifistelystä, mutta tykkään vähäsen kuitenkin. Tykkään, että ohjelmassa on välillä jotain pientä muutosta ja jippoa, joka pitää mielen virkeänä. Sen ei tarvitse olla mitään suurta. Jokin uusi liike tai tekniikka riittää mulle, mutta jos oikeasti haluan kehittyä ja olla tikis, niin liikaa ei saa kikkailla!

Processed with VSCO with c3 preset

Mä olin niin riemuissani, kun postiluukusta kolahti viime viikolla Tikiksen treenihaastekirja*! Tykkään erilaisista haasteista ja ennen kaikkea siitä, että kirja toi hurjasti lisäulottuvuuksia ja vaihtelua omiin treeneihin. Kirja ei ole mikään perinteinen treenikirja jäykkine kuvineen ja ohjeistuksineen. Se on oikeasti täyttä tavaraa! Kirja sisältää omat haasteensa mm. rasvanpolttoon, leuanvetoon, punnertamiseen sekä pakaraosastolle. Lisää tietoa yllä olevasta linkistä! Haaste on tehty useammalle viikolle ja saat kirjasta selkeät ohjeet mitä missäkin treenissä teet ja kuinka etenet viikko viikolta. Itsehän aloitin lauantaina booty-haasteen ja seuraavaksi korkkaan myös vatsalihas-haasteen. Leuanvetoa odottelen vielä vähän aikaa. Olkapää ei nimittäin kestä vielä kovin pitkään roikkumista tangossa. Jos tilaat kirjan itsellesi 23.10 mennessä niin saat kaupan päälle Tikiksen 2-jakoisen treeniohjelman!

Kannattaa käydä myös Tikiksen sivuilta tsekkaamassa laadukkaita treenivideoita sekä hyviä vinkkejä mm. ravitsemukseen! Nää kaiffarit ei ole mitään ihan turhaa jengiä. Hehän nappasivat awardseissa parhaan  harrastuskanavan pystin 😉 Tsekkaa myös facebook-sivut!

Mites teillä: jaksatteko puurtaa pitkiäkin aikoja samalla ohjelmalla vai kaipaatteko vaihtelua?

Ja niin minusta tuli teen lipittäjä

Processed with VSCO with a6 preset

*sis. mainoslinkin.

Meinasin saada viime keskiviikkona hermoromahduksen, kun lääkäri ehdotti kahvin juoneen lopettamista. Mietin, että ei se nyt niin helppoa ole ja tuskin auttaa mun vaivaan ollenkaan. Rakastan kahvia ja nyt mun pitäisi luopua siitä? Not gonna happen. Sitten aloin pohtia asiaa. Pari päivää vieroitusoireita ja mulla olisi mahdollisesti paremmin voivat vatsa. Pystisinkö? Pystyisin kyllä, mutta haluaisinko? No en todellakaan!

En ole koskaan kokenut juovani kahvia siksi, että tarvitsisin päivittäisen kofeiiniannokseni. Olen juonut kahvia siksi, että pidän sen mausta. Niin minä kuitenkin päätin panostaa enemmän omaan hyvinvointiini ja testata mitä tapahtuu kun kahvin juonti loppuu. Jo ensimmäinen päivä ilman oli kauheaa. Päätä särki, väsytti ja nupissa humisi koko päivän. Odotin töissä hetkeä jolloin pääsisin kotiin päiväunille. Mietin etten kestäisi tuota olotilaa montaa päivää. Kahvi pyöri mielessä ihan koko ajan!

Niin koitti päivä kaksi ja olo oli mitä mainioin. Aloin juomaan teetä niin hetkinä, kun aikaisemmin olin juonut kahvia. Huomasin ettei tee ainakaan ole yhtä paha diureetti kuin kahvi. Vatsa voi mahtavasti. Pääsin eroon iltapäivän väsymyksestä ja herään virkeänä joka aamu. Voisiko kaikki muka ratketa näin helposti? Siltä nimittäin vaikuttaa!

Nyt täällä lipitellään vain teetä. Kahviin en aio enää koskea, olo on jotenkin kirkkaampi kuin ennen! Nyt kaipaisinkin vinkkejä hyviin teelajikkeisiin! Mikä on sun suosikki?

I love me-messujen lippuarvonta on suoritettu ja liput itselleen voitti Noora! Laitan sinulle sähköpostia tulemaan 😉

Ps. Housut of brandonilla alkoi juuri mieletön ale! Paljon tuotteita 60%! Treenivaatteita, kenkiä, mekkoja….itse laitoin pari mekkoa tilaukseen! Shoppaamaan pääset tästä*.

Tavoitteena BF Masters 2018 (+arvonta)

Processed with VSCO

No huh, olipas mulla mukava viikonloppu! Sain viettää koko viikonlopun tyttöporukalla. Lauantaina pidettiin tytön kanssa kahden keskinen shoppailu- ja leffapäivä. Käytiin Jumbossa ostoksilla ja syömässä ja katsottiin kotona vielä Angry birds elokuva, oli yllättävän hyvä! Ihanaa, kun tyttökin alkaa olla sen ikäinen, että hänen kanssaan voi käydä paikoissa ja ihan vaan olla mitään sen kummempaa säätämistä. Vauva-aika tuntuu aika kaukaiselta muistolta! Se, saanko kokea vauva-ajan uudestaan, jää herran haltuun 😉

Sunnuntaina lähdettiin Katrin kanssa aamusta junalla puksuttelemaan kohti Lahtea ja Fitness expoa. Hetken Lahden slummeissa harhailtuamme löydettiin perilla ja kisapaikoille. Tiedossa oli useampi tunti armotonta fitnesstykitystiä! Olen käynyt katsomassa kisoja vuodesta…ööö, 2006? Olen siis nähnyt monenmoista messua ja kisaajaa ja bikini fitneksen sarjoja katseltaessa totesinkin, että laji on mennyt hurjan paljon eteenpäin ensimmäisistä vuosista. Silloin lavalla näkyi lähinnä laihoja ihmisiä, mutta nykyään kisaajista näkee, että töitä on tehty ihan oikeasti ja se on hyvä se. Jos mielitään saada kansainvälisiin kisoihin suomestakin osaan ottajia niin tason on noustava vuosi vuodelta. Mä en nyt ala sen enempää erittelemään omia suosikkejani, mutta täytyy sanoa, että body fitneksessä kaksi pisintä sarjaa oli ne kaikista kovimmat. Muistelen, että usein nimenomaan lyhyemmät sarjat on olleet todella kovia, mutta tänä vuonna oli näin päin. Mulla oli muutamia tuttujakin kisaamassa ja on aina kiva nähdä tutut kasvot lavalla ja kannustaa ”omia” 🙂

Lauantaina Fonda Del Solissa burgerilla.
Lauantaina Fonda Del Solissa burgerilla.

Mulle iskee aina kova kisakuume, kun käyn näitä karkeloita katselemassa. Vaikka olen vannonut etten enää koskaan mitään kisadieettejä vedä niin taas tuli mieleen, että entä jos joskus vielä…? Olisko musta siihen? Mullahan kolkuttelee jo masters-vuodet kohta puoliin, joten miksikäs ei tavoitetta vuoteen 2018? Mä en koe olevani kauhean kilpailuhenkinen, mutta oli laji kuin laji, niin kiva olis kisata silloin tällöin ja katsoa miten on kehittynyt. Sama oli crossfitissäkin. Jo alkuaikoina päätin, että joskus kisaan. Mun kohdalla loukkaantuminen keskeytti kisahaaveet ja pääsin ainoastaan salikisoihin. Mutta ei sekään huono juttu ole! Vaikka nyt on innostus kova niin kisahaaveet saattaa olla unohtuneet jo kuukauden päästä. Se hyvä puoli tässä innostumisessa kuitenkin on, että se lisää todella paljon motivaatiota! Oli kuulkaa rauta eilen salilla kevyttä 😉

Tämä oli se mun sarja tulevaisuudessa. Kuva viime kevään Fitness classicista/Bodylehden galleria.
Tämä oli se mun sarja tulevaisuudessa. Kuva viime kevään Fitness classicista/Bodylehden galleria.

fitnessclassic2016-1280

fitnessclassic2016-1281

Olitteko te katsomassa kisoja viikonloppuna?

Sain ilokseni kaksi lippua arvottavaksi I love me-messuille 21.-23.10, joten kaikkien tähän postaukseen kommentoineiden kesken arvotaan kahden lipun paketti yhdelle henkilölle! Liput oikeuttavat käynnin messuille yhtenä päivänä. Arvonta-aika päättyy torstaina 13.10.2016 klo 18! Onnea matkaan ihan jokaiselle 🙂

Aina ei ole pakko jos ei huvita

Processed with VSCO

Minä olen kohtuullisen touhukas ihminen, jos ette ole jo huomanneet. Aina en ole ollut tällainen. Nuorempana olin hyvinkin laiska ihminen, joka ei tehnyt mitään ylimääräistä ellei ollut ihan pakko. Kotona ei ollut, koska äiti teki aika lailla kaiken. Muutin omilleni 16-vuotiaana ja alku oli hankalaa. En osannut tehdä yhtään mitään. Edes ruokaa en osannut laittaa enkä siivota eikä ne minua juuri kiinnostaneetkaan. Meni monta vuotta etten juuri urheillut, koska en jaksanut eikä mua huvittanut. Sitten tuli se päivä, kun lähdin kaverini mukaan salille ja hurahdin treenaamiseen täysin.

Processed with VSCO

En oikeastaan tiedä koska minusta tuli tällainen: touhukas, energinen ja aikaan saava. Ehkä se oli vähän jälkeen salihurahdukseni tai vasta lapsen saamisen jälkeen? En ole varma. Rakastan touhuta ja olla aktiivinen. Mun mielestä paras päivä on sellainen, jolloin tekemistä riittää aamusta iltaan. Välissä ehkä pieniä lepohetkiä, mutta omasta halustani. Haluaisin treenata ja urheilla joka päivä. Ihan sama mitä, kunhan vaan saan tehdä jotain kehollani. Kotona viihdyn erinomaisesti keittiössä, mutta myös paikkoja järkkäillen ja kotia siistien. Paahdan sata lasissa huoneesta toiseen, kunnes on aika mennä nukkumaan. Mutta joskus tämä touhukkuus menee yli.

Eilen keittiössä syntyi extemporena munakoiso-mifupizzoja.
Eilen keittiössä syntyi extemporena munakoiso-mifupizzoja.

Nyt mulla on ollut jo muutaman päivän ajan fiilis ettei mikään huvita. Ei huvita treenata eikä tehdä kotona mitään. Mulla tulee nyt väkisin kuuden päivän tauko salilta, mutta suunnittelin käyväni kuitenkin juoksulenkillä, treenaavani kotona ja tekeväni lihashuoltoa joka päivä. Kuinkas on käynytkään? Mikään ei ole huvittanut niin olen vain ollut. En ole tehnyt yhtään mitään. En ole käynyt edes kävelyllä saati venytellyt. Samalla hyvin erikoista minulle, mutta kuitenkin jollain tavalla erilaista ja mukavaa. Kotona olisi tehtävänä montakin eri projektia, mutta en saa niitä edes alulle. Mieluummin istun kahvikupin kanssa sohvalle ja katson hömppäsarjoja. Ja niin olen muuten tehnytkin. Miehelle tuskailin eilen tätä laiskuuttani ja hän heitti aika hyvän pointin: ”Ole kerrankin ja tee mitä huvittaa tai ole tekemättä mitään, jos siltä tuntuu. Aina ei tarvitse olla neljä rautaa tulessa!” Miten oikeassa hän olikaan.

Ehkä kroppa kaipaa välillä lomaa näistäkin jutuista? Aina ei tarvitse jaksaa, jos ei huvita. Kyllä se huvitus tulee vielä takaisin 😉

Kaiken kiireen keskellä

Processed with VSCO
Kuva: Katri Viirret/Fit you too

Kaupallinen kampanja: Suecos.

Elämä soljuu tällä hetkellä ohitse käsittämättömän kovaa tahtia. Niin kovaa etten aina tahdo pysyä perässä. Arki on antoisaa ja tapahtumarikasta, mutta samalla raskasta. Ison osan päivästäni vie totta kai työ ja vuorokauteen saa mahduttaa myös treenaamisen, perheen ja kotityöt. Paljon muulle ei aikaa jää, jos haluaa nukkuakin. Vaikka arki on kiireistä niin en halua valittaa. Mulla on kuitenkin kaikkea mitä tarvitsen ja elämä on kaikin puolin hyvällä mallilla. Asioiden priorisointi on myös kasvattanut ihmisenä, koska olen oppinut näkemään mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä.

Olen päässyt aloittamaan treenit nyt täydellä teholla. Tässäkin asiassa minulta tuntuu puuttuvan välivaihde. Treenaan joko täysillä tai sitten en ollenkaan ja nyt kun pystyn antamaan kaiken itsestäni niin tehot ovat täydet 100%. Mutta tiedättekö mitä? Se vaatii veronsa. Kroppa ei ole ollut näin jumissa aikoihin. Toisaalta se on ihanaa, koska tällaista fiilistä ei ole ollut pitkään aikaan. Toisaalta se on kurjaa, koska joka paikkaan sattuu ja on pakko himmata. Joudun jälleen opettelemaan myös levon tärkeän merkityksen. En ole enää mikään parikymppinen, jolla kroppa palautuu hetkessä. On annettava aikaa itselle ja palautumiselle. Lihasten ohella myös pääkoppa tarvitsee palautumista. Pää käy päivällä täydellä teholla aamusta iltaan, joten myös mieli tarvitsee välillä lepoa.

Processed with VSCO

Minulle paras tapa palautua henkisesti sekä fyysisesti on ulkoilu. Ei tarvitse olla mikään hikilenkki, vaan ihan hiljakseen kävelykin riittää. Välillä musiikit pauhaa korvilla ja välillä nautin vain hiljaisuudesta ja luonnon äänistä. Pääasia kunhan vaan saa raitista ilmaa! Lenkin jälkeen ajatus kulkee taas paremmin ja mieli on kirkas. Lihashuolto yhdistettynä kävelylenkkiin on yhdistelmänä varsin timanttinen. Näin saan myös kropan jumit pois ja palautuminen on kokonaisvaltaista. Lihashuolto vaan vaatii sitä aikaa, jota monella ei nykyään ole.

Sain Suecosilta testattavaksi ihanan kevyet Alma-tennarit, jotka on tarkoitettu sekä työhön että vapaa-aikaan. Valitsin itselleni siniset, koska meillä on työasussa yläosa sininen, joten kengät eivät tule liian räikeästi esiin. Minulla päivän suunnitelmat saattavat muuttua ihan lennosta ja näiden kenkien hienous on ollut se, että voin lähteä suoraan töistä kävelemään näillä kotiin ja hoitaa palauttavana lenkin siinä samalla. Minä en koskaan esimerkiksi mene salille, jos kroppa tuntuu iltapäivällä jumiselta tai olo todella väsyneeltä. Vaikka olisin tullut töihin korkeammissa koroissa niin voin iltapäivällä jättää Almat jalkaan ja kävellä vajaan viiden kilometrin lenkin kotiin. Olenpa näillä kengillä treenannut myös salilla. Varsinaiset joka tilanteen tennarit siis!

Processed with VSCOProcessed with VSCO

Alma-tennarit ovat todella hengittävät mesh-verkkokankaan ansiosta. Kenkien pohjalliset ovat teknistä kangasta, joka poistaa kosteutta ja pitää jalat kuivina. Täytyy sanoa, että itse olen tehnyt näillä kengillä ensin kahdeksan tunnin työpäivän ja kävellyt sen jälkeen vielä kotiin enkä huomannut, että jalat olisivat hikoilleet missään vaiheessa. Kengät ovat todella kevyet tuntuiset jalassa ja ulkopohjan kevyen rakenteen ansiosta askeleet ovat pehmeät jolloin myös selkä ja polvet pysyvät hyvässä kunnossa. Joudun työssäni olemaan välillä todella hankalissakin asennoissa ja seisomaan paljon ja Almat ovat palvelleet hyvin myös tässä tehtävässä. En ole huomannut, että alaselkä olisi rasittunut missään vaiheessa päivää. Jos kaipaat hyviä tennareita, jotka sopivat tilanteeseen kuin tilanteeseen niin voin kyllä lämpimästi suositella Almoja! Näitä löytyy useassa eri värissä eli jokaiselle löytyy varmasti se sopivin 🙂 Lisää Almoista voit lukea täältä. Suecosilla on myös paljon muita kenkämalleja ja varsinkin Suecosin erilaiset työkengät ovat mielestäni loistavia! Löydät ne täältä.

Onko siellä ruudun toisella puolella muitakin, joille kävely on paras keino palautua henkisesti ja fyysisesti?

 

#StrongBecause

Processed with VSCO with a7 preset

Sis.mainoslinkin.

Motivaatio on asia, joka on pohdituttanut minua taas paljon viime aikoina. Mun kohdalla sitä on tai ei ole. Siinä välissä voi olla vaihe, jossa etsin motivaatiota ja tämä vaihe tuli minulle aika tutuksi viimeisen vuoden aikana. Mikään ei syö motivaatiota niin paljon kuin loukkaantuminen ja vastoinkäymiset. Olin fyysisesti elämäni parhaimmassa kunnossa kun olkapää hajosi. Toimivan kropan mukana menetin osan itseäni ja suurimman osan motivaatiosta urheilla. Minulla ei ole taitoa vaihtaa lajia lennosta. Yritin korvata crossfitin saliharjoittelulla ja juoksulla, mutta eihän siitä mitään tullut, kun suurin palo oli aivan jotain muuta lajia kohtaan. Urheilu tuntui pakko pullalta, jota suoritin hampaat irvessä päivästä päivään.

Processed with VSCO with a7 preset

Nyt alan olla kunnossa ja motivaatio treenaamista kohtaan on niin korkealla kuin se vain voi olla. Laji on vaihtunut saliharjoitteluun, mutta olen innoissani lihasmassan keräämisestä ihan jo kuntoutusmielessä. On ollut hienoa huomata miten kroppa vahvistuu päivä päivältä. Tällä hetkellä mun suurin motivaattori olen minä itse! Kun syön hyvin ja treenaan laadukkaasti niin kehitystä tapahtuu koko ajan ja se jos mikä motivoi jatkamaan! Joka treenissä huomaan, että olen pikkuisen vahvempi liikkeissä ja leikattu olkapää tuntuu pikkuisen paremmalta kuin edellisellä kerralla. Viime viikolla pystyin jo kyykkämään ensimmäistä kertaa vapaalla tangolla ongelmitta. Ihan huikeeta!

Jos mietitään ulkopuolisia motivaation lähteitä niin niitähän on pilvin pimein. Oma mies on todella kova treenaamaan ja handlaa ravintohommat erittäin hyvin. Salilla saan motivaatiota ympäröivistä ihmisistä. Ei tarvitse kuin vilkaista sivulle niin omakin tekeminen saa ihan uudenlaisen buustin! Vaikka en kisaamisesta haaveilekaan missään lajissa niin viime viikonloppuna pidetyt Jyväskylän kisat motivoivat mua kovasti. Olen katsellut kuvat tarkalla silmällä läpi ja valikoinut omat suosikkini sieltä. Mielettömiä fysiikoita! Ihan yhtä lailla mun treeni-intoa nostaa myös crossfit-kisojen sekä painonnostokisojen katselu siinä missä blogien ja instakuvienkin selailu! Olen ehkä siitä onnellisessa asemassa, että minun on kovin helppoa motivoitua, oli kyse mistä elämän alueesta tahansa.

Mikä sinua motivoi? Kuvituksena pari videoita viime aikojen treeneistä sekä takaolkapäitä eilisestä treenistä!

Haasteen postaukseen heitti ilmoille Ellos, josta muuten vielä voimassa 40% alennus kalleimmasta tuotteesta koodilla 340502.

Alennus koskee uutta tilausta Elloksen valikoimasta. Alennus koskee normaalihintaisia vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, sisävalaisimia, tapetteja ja mattoja. Alennus on voimassa 20.10.2016 asti ja sen voi käyttää vain kerran. Toimituskulut lisätään tilauksen loppusummaan. Alennusta ei voi yhdistää muihin alennuksiin ja tilaajaetuihin, ale- ja kampanjahintaisiin tuotteisiin, huonekaluihin, elektroniikkatuotteisiin ja -tarvikkeisiin, Design by -tuotteisiin eikä Ei alennusta -tuotteisiin.

Ensi kertaa tilaavat saavat 50% alennusta tilauksen kalleimmasta tuotteesta + ilmaiset postikulut koodilla 345418. Voimassa 30.9.2016 asti. Säännöt samat kuin yllä.

Ellokselle TÄSTÄ.

Mistä tietää, että syksy on tullut?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sis. mainoslinkkejä. Illat pimenevät ja kuntosalit täyttyvät. Syksy on selkeästi tullut ja ihmiset alkavat siirtyä ulkoilmasta sisälle treenaamaan, ainakin osittain! Itse rakastan syksyä yli kaiken. En välitä kovin kuumasta, joten syksy on mulle parasta aikaa. Saa sytytellä kynttilöitä ja rakentaa pesää. Itse teen aina syksyihin suuren inventaarion vaatekaappeihin ja etenkin treenivaatteiden hyllylle. Vanhat ja virttyneen vaatteet lentävät roskiin ja hankin jotain uutta ja piristävää tilalle. Syksyn tullen shortsit joutavat varastoon ja tilalle tulevat pitkät leggarit ja paksummat pitkähihaiset. Mä olen kunnon vilukissa, joten mulla on aina salilla pitkähihainen päällä. Ainakin lämmittelyn ajan!

House of Brandonilla on nyt sporttiviikko menossa ja kaikki sporttivaatteet -20% koodilla SPORT. Tarjous on voimassa 18.-25.9.2016! Ja olihan siellä vaikka ja mitä kivaa! Mä tarvitsisin henkilökohtaisesti eniten uusia treeniliivejä sekä niitä pitkähihaisia paitoja. Jotkut uudet treenipöksytkin olisi kivat, koska osa vanhoista on käynyt pieneksi…vai olenko mä kasvanut liian isoksi!? Alla muutama kollaasi suosikeista, joita osui silmiin näin alkajaisiksi!

oranssi // sininen Nike // mustavalkoinen // oranssi pitkähihainen
Only Playn oranssi t-paita tekstillä // sininen Niken t-paita // mustavalkoinen DoM-merkkinen pitkähihainen // Only Playn oranssi pitkähihainen.
Mustaoranssit // mustavaloiset // Superdry
Only Playn raidalliset leggarit  // Only Playn mustavalkoiset leggarit // Superdryn aivan ihanat leggarit!
Siniset käärmeennahka kuvioiset // violetut Superdryt // Pinkit Icaniwill
Siniset Superdryn käärmeennahka kuvioiset leggarit // violetit Superdryt // Pinkit Icaniwill-leggarit.

Mua kiinnostaisi kovasti tietää minkälaisia Only Playn ja Superdryn treenivaatteet ovat käytössä, onko teillä kokemuksia? Mä olen niin jämähtänyt käyttämään Nikeä, Addua ja Reebokia että olisi kiva välillä kokeilla jotain muitakin. Icaniwill-merkin vaatteet ovat kuulemani mukaan laadukkaita ja nuo pinkit pöksyt polttelee kyllä kovasti. Mulla on viikonloppuna edessä treenivaatehyllyn siivous eli sen jälkeen voisin ehkä sallia itselleni palkinnoksi jonkin uuden treenivermeen…